Kohde sijaitsee Kannuksen keskustassa Valtakadulta erkanevan Myllytien päässä Raasakankoskella. Uomassa on sahamyllyn perustus. Perustus on kummallakin puolella uoman rantaa ja keskellä uomaa. Osa rakenteista on betonia ja osa kiveä. Perustuksen päälle on kaatunut koivu, joka hankaloittaa tutkimusta. Kosken alajuoksulla on kahdessa eri kohtaa kiinnitysrenkaat. Kummatkin niistä ovat uoman läheisyydessä. Ne ovat mahdollisesti olleet uiton yhteydessä käytössä.
Raasakankoskelta on vuodelta 1864 kartta suunnitellusta myllystä koskeen. Kartan mylly on samassa kohtaa kuin uomassa sijaitseva perustus. joka on ollut Jokelantalon omistuksessa.
Vuodelta 1866 arkistossa on kartta Raasakankoskeen suunnitellusta sahanpaikasta ja asemapiirros. Vuoden 1866 keväällä J. P. Sahlgrénin mylly aloitti toimintansa Raasakankoskessa. Se oli kooltaan 36 jalkaa pitkä, 30 jalkaa leveä ja 14 jalkaa korkea. Myllyssä oli kaksi vesiratasta, joista kumpikin käytti omaa kiviparia. Vuonna 1867 Sahlgrén laittoi myllyynsä kaksoisraamisen pyöräsahan. Käyttövoima siihen saatiin toisesta vesirattaasta hammasrattaan ja lyhtyrattaan välityksellä. Toisessa vesirattaassa oli tukkikelkka. Sahlgrénin mukaan runsaan veden aikana Lestijoessa, mylly jauhoi yhdeksän tynnyriä vuorokaudessa. Myllyssä ei voinut sahata ja jauhattaa yhtä aikaa.
Raasakankosken myllystä on myös käytetty nimeä Kivestön mylly, se on toiminut myös loppuvaiheessa sähköllä. Informantin mukaan hänen aikanaan koskessa ei enää ole ollut vanhoissa kartoissa itärannalla/oikealla puolella rantaa merkittyjä myllyjä.
Nykytila: Kohteessa on länsirannan uomassa perustus.
Skapat: 13.3.2008 Senaste förändring: 13.4.2010
Undersökningar
Minna Lehtola inventering 2007
Anmärkningar: Lestijoen vesirakenteiden inventointi 2007. Himangan ja Kannuksen alue. Länsi-Suomen ympäristökeskus. Inventointikertomuksen kohdenumero 217 12.
Inventointi liittyi Lestijoen alaosan kalataloudelliseen kunnostushankkeeseen.
Skapat: 13.3.2008
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.