Ylä-Pihlajan kylän talot ovat sijainneet Porolahdesta noin 1,6 km luoteeseen, molemmin puolin Pihlajanjoen jokivartta. Ravion nautakuntaan kuulunut Yläpihlajan kylä mainitaan vuoden 1544 savuluettelossa Pijllijkeby -nimisenä. Kylässä oli tuolloin kahdeksan taloa; taloluku on pysynyt ennallaan myös vuoden 1571 hopeaveroluettelossa. 1500-luvulla Yläpihlajan kylässä asui mm. Tulkki, Haijainen, Laijainen, Rosse, Joukis, Koppas ja Jähi –nimisiä isäntiä (Kaukiainen 1970: 86, 95, 101.)
Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen peltojen ympäröimillä kumpareilla. Ylä-Pihlajan vanhoilla tonttimailla sijaitsee nykyisin maatilojen asuin- ja talousrakennuksia sekä koulu ja urheilukenttä; osin ne ovat kuitenkin rakentamattomia. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.
Kulttuuriperintökohde Peltola koostuu kolmesta erillisestä tonttimaasta, jotka sijaitsevat Korkiavuoren etelä- ja kaakkoisrinteillä. Tontit ovat 1800-luvulla sijainneet tilojen B (Haaja) ja F (Tenttula) rajalla.
Skapat: 18.3.2008 Senaste förändring: 15.3.2018
Undersökningar
Johanna Enqvist inventering 2007
Skapat: 29.4.2008
Teemu Mökkönen & Työryhmä inventering 2007
Fynd: KM 2007130:19-37
Anmärkningar: Lödöt saatiin pintapoiminnassa kylätontin eteläpuolella olevalta pellolta.
Skapat: 26.6.2009
Teemu Mökkönen & Työryhmä inventering 2008
Fynd: KM 2008079:1-7
Anmärkningar: Löydöt saatiin pintapoiminnassa kylätontin eteläpuolella olevalta pellolta. Tutkimusraportin Harjula (Tenttula) ja Peltola -nimiset kohteet sijaitsevat Ylä-Pihlajan kylätontin aluerajauksen sisällä/eteläpuolella.
Skapat: 26.6.2009 Senaste förändring: 26.6.2009
Esa Mikkola arkivstudie 2018
Anmärkningar: KA G21:40/2
Skapat: 15.3.2018
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.