Ensimmäisen maailmansodan aikainen kolmesta puolustusasemasta, luolista ja kaponieeristä muodostuva kokonaisuus. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Kivikon ulkoilupuistossa Lahdenväylän itäpuolella olevan korkean kallion pohjois- ja länsilaidalla. Jyrkänteet ja tiheä sekametsikkö tekevät kohteen maastosta vaikekulkuisen.
Kallion pohjoislaidalla on kolme puolustusasemaa, joiden välillä on yhdyshaudat. Taistelu- ja yhdyshaudat on louhittu kallioon ja ne on ehditty betonoida vain osittain. Koillisosassa on betonista taisteluhautaa 60 m, torjuntasuuntana pohjoinen. Tuliasemat ja suojahuoneet ovat jääneet keskeneräisiksi. vain kuopat on louhittu.
Luoteisosan puolustusaseman eteläpuolella on kallioon louhittu, kääntyvän suorakaiteen muotoinen luola (60 m²) , jonka sisäänkäynnin betonointityöt ovat osittain valmistuneet. Luolan betoniseinissä on komerosyvennyksiä. Kohteen keskiosassa on hevosenkengän muotoinen luola (110 m²), joka on jäänyt keskeneräiseksi. Vain louhinta on valmistunut. Luolalta johtaa yhdyshauta kohteen eteläosaan, jossa on ristin muotoinen, keskeneräinen luola (130 m²) . Ristin ‘yläpää’ on ollut tarkoitus louhia kuiluksi ylös kallion huipulle.
Kohteen länsireunassa on keskeneräinen kaponieeri eli sivustatuliasema kahdella tuliasemalla. Sen itäpuolelle on alettu louhia luolaa, kahdella sisäänkäynnillä.
Museoviraston Arkeologisten kenttäpalveluiden suorittamassa Lahden väylän tuntumassa sijaitsevien ensimmäisen maailmansodan aikaisten linnoitekohteiden inventoinnissa vuonna 2020 kartoitettiin kohteen länsi- ja etelälaidan louhekivikasoja. Länsikulmassa kivikasat ulottuvat linnoitetun mäen länsipuolta kulkevan ulkoilureitin itäreunan tuntumaan asti.
Kivikon ja Jakomäen alueen tukikohta IV:n linnoituslaitteet (kohteet IV:1, 5-14 ja tykkipatteri 70 sekä yhdystieverkosto) muodostavat hyvin säilyneen linnoitekokonaisuuden. Alueella voi muodostaa selkeän kuvan ensimmäisen maailmansodan aikaisen hajasijoitetun linnoitusjärjestelmän mukaisesta tukikohdasta. Rakennustyöt ovat jääneet osittain keskeneräisiksi ja siksi alueella pystyy hahmottamaan eri valmistumisasteelle jääneitä linnoituslaitteita ja myös ajan rakennusmenetelmiä ja työjärjestyksiä.
Skapat: 26.3.2008 Senaste förändring: 18.3.2021
Undersökningar
Sirkku Laine / Helsingin kaupungin rakennusvirasto inventering 1995
Anmärkningar: Laine, S. 1996. Ensimmäisen maailmansodan aikuinen maalinnoitus Helsingissä. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisuja 1996:3. Helsinki.
Skapat: 26.3.2008 Senaste förändring: 4.4.2008
John Lagerstedt besiktning 1998
Anmärkningar: Vain kohteen länsiosa on tarkastettu. Ei raporttia arkistoissa.
Skapat: 26.3.2008
John Lagerstedt/Helsingin kaupunginmuseo besiktning 2013
Skapat: 27.6.2017
John Lagerstedt ja Vesa Laulumaa arkivstudie 2014
Anmärkningar: John Lagerstedt ja Vesa Laulumaa: Helsinki. Ensimmäisen maailmansodan linnoitusvyöhyke. Inventointiselvitys 2014. Museovirasto.
Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston tilaama selvitys yleiskaavoitusta varten.
Skapat: 27.6.2017
Kati Heinämies - K.E. Löfgren inventering 1979
Anmärkningar: Heinämies, Kati – Löfgren, K. E. : Helsingin maa- ja merilinnoitukset. Tarkistettu inventointi 1979.
Laaksonen, L. (toim.) 1980. Ensimmäisen maailmansodan aikaiset linnoitukset Helsingissä. Suojeluluettelo. Museovirasto. rakennushistorian osasto, julkaisu n:o 9, 2/79. Helsinki.
Skapat: 30.6.2017
Tapani Ahvenisto inventering 1966
Anmärkningar: Ahveniston kohde nro 18 mahdollisesti.
Tapani Ahvenisto: Helsingin maalinnoituksen inventointikertomus 1966.
Skapat: 30.6.2017
Heini Hämäläinen besiktning 2020
Skapat: 16.3.2021
Vesa Laulumaa kartering 2020
Anmärkningar: Kartoitus kohdistui kohteen länsikulmaan sekä tukikohdan eteläreunassa olevien louhekivikasojen sijaintiin.
Skapat: 18.3.2021
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.