Kohde sijaitsee Björkön itärannalla, kylän eteläpuolella. Veneevetopaikalla on kolme rantaa vastaan kohtisuoraa kivi- ja lohkareriviä, joiden välissä on tasanteet veneiden maihinnousua varten. Seuraavassa kuvaukset kivijatoista lueteltuna etelästä pohjoiseen:
Kivijata 1. Vallin pituus on noin 15 metriä, leveys 0,5-1,8 metriä ja se koostuu pyöristyneistä lohkareista. Kivivallin eteläpuolelle jää noin 4,5 metrin levyinen vähemmän kivinen ala, joka ulottuu kivijatan yläreunan korkeudelle eli noin 1,7 metrin tasolle (N60). Rakenteen eteläpuolella on kiviröykkiö.
Kivijata 2. Rakenteen pituus on 14,5 metriä ja leveys 1,1-2,0 metriä. Kivirivi levenee yläpäässä 3,5 metriä leveäksi kiviröykkiöksi. Jatojen 1 ja 2 väliin jää noin 7 metriä leveä vähemmän kivinen ala, joka ulottuu vähintää jatan 2 yläreunan tasolle eli noin 2,5 metriä merenpinnan yläpuolelle (N60).
Kivijata 3. Kivijatoista epämääräisin. Pituutta kivirivillä on 8-10 metriä. Jatojen 2 ja 3 väliin jää noin 4,5 metrin levyinen vähemmän kivinen ala, joka ulottuu yli 2,0 metrin tasolle (N60). Tämä veneevetopaikka on vieläkin käytössä perämoottoriveneiden talvisäilytyspaikkana.
Fagerlun kertoo pitäjänkuvauksessaan (1878: 252-253) nähneensä läheisen kappelin (muinaisjäännösrekisterin kohde Korppoo, Kappalbackan 1000011401) alapuolella rannassa paikan, jossa kappeliin tulevat kyläläiset olivat vetäneet veneensä maihin. Gardberginkin (1924: 40) mukaan kirkkoveneet vedettiin maihin Ringanhörnetin alapuolella. Kysymyksessä on melko varmuudella tämä veneenvetopaikka.
Klangin (et al. 1991:289-290) 1/3-säännön mukaisesti laskettuna Stenalnin veneenvetopaikka on ollut käytössä 1600- ja 1700-luvuilta alkaen. Tämä sopii hyvin yhteen sen kanssa, mitä läheisen Björkön kappelin käyttöajasta tiedetään. |
tillbaka
Koordinater
Saaristomeren kansallispuiston yhteistoiminta-alueen arkeologinen inventointi II; Inventointi; 1995