Kohde sijaitsee vanhan Vaasan ruutukaava-alueen eteläpuolella, Korsholman linnanvallien ja Mustasaaren kirkon eli entisen Vaasan hovioikeuden välittömässä läheisyydessä, Yrittäjänkadun ja Runsorintien välissä. Hovioikeudenmetsikkö on noin 45 hehtaarin kokoinen louhikkoinen metsäalue, jolla on säilynyt poikkeuksellisen hyvin jäänteitä kaupungin kyljessä sijainneesta vanhasta pienviljelyasutuksesta ja siihen liittyneestä maankäytöstä.
Hovioikeudenmetsikössä on tehty muinaisjäännösten inventointi vuonna 1994. Inventoinnissa on luetteloitu yhteensä 28 erillistä maastossa havaittavaa rakennetta tai kohdetta. Alueella on mm. tasaiseksi raivattuja pieniä viljelysaukioita, kiviaitoja ja -muureja, kivijalkoja, kivilatomuksia ja –röykkiöitä, painanteita, vanhoja ojituksia ja jäänteitä 2. maailmansodan aikaisesta sotavankileiristä. Yhtään metsässä olevaa kohdetta ei ole voitu täsmällisesti ajoittaa, muutamaa tämän vuosisadan kohdetta lukuun ottamatta, mutta vuodelta 1710 olevaan karttaan on merkitty yhä edelleen maastossa tunnistettavia ja paikallistettavissa olevia sekä nykyisissä ilmakuvissa näkyviä peltokuvioita. Viljelmien rajat ovat siis voineet olla muuttumattomia lähes 300 vuotta.
Historialliselta taustaltaan alue liittyy elimellisesti muun vanhan Vaasan historiaan. Välittömästi metsän länsipuolella on kuninkaankartano, luoteispuolella Korsholman linna ja pohjoispuolella kaupunkiasutus. Nykykäsityksen mukaan Mustasaari on saanut ensimmäiset asukkaansa 1300-luvulla, ja kirkkoa ja linnaa alettiin rakentaa 1300-luvun lopulla. Ilmeisesti näihin aikoihin Hovioikeudenmetsäkin on saanut ensimmäiset hyödyntäjänsä. Tämä oletus perustuu lähinnä alueen korkeuteen ja rannansiirtymiskronologiaan. Siten alueen jäännökset ovat sekä ajallisesti että toiminnallisesti hyvin kirjavia, aika-asteikon ulottuessa ehkä myöhäiskeskiaikaisista peltoraivioista jatkosodan aikana käytettyyn sotavankileiriin. Hovioikeudenmetsikön käyttö, etenkin kotitarvemetsänä, taantui Vaasan vuoden 1852 palon jälkeen, jolloin kaupungin keskus siirrettiin nykyiselle paikalleen. Metsäaukioiden viljely ei kuitenkaan loppunut, sillä aukioiden säilyminen nykypäiviin viittaa pitkälle tälle vuosisadalle jatkuneeseen käyttöön.
Historiallisen, todennäköisesti 1780-luvun lopulta peräisin olevan, kartan perusteella alue tunnettiin ennen hovioikeuden valmistumista nimellä Ryss Backen (VMA:n kartta, VAsa Reglering, s.a.). Ryss Backen -nimi oli käytössä siis vähintään vuoteen 1786 saakka, mutta varmasti jonkin aikaa sen jälkeenkin ennen kuin Hovioikeudenmetsä -nimitys vakiintui.
Hovioikeudenmetsikkö on sekä luonnontieteellisesti että historiallisesti poikkeuksellisen ehjä ja monipuolinen kokonaisuus. Alueen tekee ainutlaatuiseksi juuri se, että uudempi asutus tai muu rakentaminen ei ole sitä tuhonnut. Alueella on hyvä polkuverkosto ja se toimii nykyään lähinnä ulkoilu- ja virkistysalueena. |
tillbaka
Koordinater