Laki-Auton kohde sijaitsee Reväsvaaran lakialueella, noin 320-380 m huipusta etelään, noin 10-50 m laelle vievän polku-uran länsipuolella. Lauri Pääkkösen v. 1900 tarkastuksessa todettiin lakirinteen etelään laskevassa, suojaisessa, lähes tasaisessa maastokohdassa useita aitamaisia sekä pyöreähköjä kiviraunioita osin kasvillisuuden peitossa. Tarkastuksesta on kartta. Rakenteen pituussuunta on lähes etelä-pohjoinen. Kiviraunioiden halkaisijaksi todettiin 1-3 m ja aitojen pituudeksi osin toistakymmentä metriä. Rakenteiden kivien koko vaihtelee suuresti, mutta enimmäkseen ne ovat päänkokoisia. Vaaratarhoja todettiin ainakin yhdeksän ja niihin liittyi muutamia kiviraunioita. Niiden tulkittiin olevan kahdessa osassa alueella, jonka pituudeksi laskettiin 62 m. Näiden välillä arvioitiin olevan myöhemmän asumuksen jäännökset.
Sittemmin aluetta on tarkastettu mm. 1919, 1975 ja 1991. 1991 kohde arvioitiin tarkastuksessa noin 100 x 300 m laajuiseksi, mutta tarkemmat tiedot tästä selvityksestä puuttuvat.
Perimätiedon mukaan kyse olisi 1700-luvun vihojen aikaisista alkkulalaisten pakopaikasta, missä olisi sijainnut piilopirttejä (Pääkkönen, 1900 ja Tamelander 1919). Rakenteiden selityksenä on pidetty myös uhripaikkaa tai lappalaisten kirkkoa (Pääkkönen ja V. Kataja 1919). Todennäköisin selitys on kuitenkin Tornionjokilaaksossa melko yleinen "vaaratalha", siemenviljapelto, kuten P. Koivunen on todennut 1975. Se ajoittunee vähintään 1800-luvulle, todennäköisesti varhemmaksi. Kivirakenteissa todettiin 1991 karttajäkäliä, joiden kokoa voitaneen käyttää rakenteiden ajoitukseen. Sammalen alla todettiin nokimaakerros, hiekka- ja sorakerroksen päällä. Alueen kasvillisuus kuten vadelma ja heinät kertoo osaltaan ihmisen toiminnasta vaaralla.
Kohde on arvioitu edustavaksi länsipohjalaisten vaaratarhojen edustajaksi. Laki-Auton kohde on epätarkkojen paikkatietojen takia ollut muinaisjäännösrekisterissä sijoitettuna soistuneelle alueelle, eikä sitä enää pystytty paikantamaan suunnitellun tuulivoimapuiston inventoinnissa 2014.
Vuoden 2015 syksyn tarkastuksessa kohde löytyi edellisestä sijainnista 300 m länsiluoteeseen, kuvauksen alussa esitetyltä alueelta, joka on vahvasti sammaloitunut mutta ilmeisen rikkumaton ja muinoin kivistä raivattu. Kolme kiviröykkiötä erottui selvempinä, joiden lisäksi todettiin kivirivien osia sekä kuopparakenne alueen eteläosassa. Kohteen laajuus on ainakin noin 70x35 m, mutta laajuuden ja yksityiskohtien hahmottaminen edellyttää kartoitusta, mahdollisesti laserskannausta tai arkeologista kaivausta. Kuten ilmeisesti jo 1991, myös 2015 todettiin useita vielä v. 1900 kasvaneiden ½-metristen puiden kantoja kymmenien vuosien takaisista hakkuiden jäljiltä. Vuoden 2021 tarkastuksessa kiviröykkiöt ja kuopparakenne paikannettiin gps:llä (ks. alakohteet).
Reväsvaaran itälaidalla on lisäksi useita kesäkenttiä, lähimpänä ilmeisesti Armasssaaren Juhontalon kenttä ja 600 m etelälounaaseen on 1991 havaittu kvartsilouhoksen merkkejä (Reväsvaara 2). |
tillbaka
Koordinater
Kertomus muinaistieteelliseltä tiedustelumatkalta Ylitorniolle kesällä 1919; ei määritelty; 1919