Selänpään kylän alue sijaitsee Valkealan luoteisosassa Vuojärven etelärannan tuntumassa. Kylä on tärkeiden kulkureittien risteyksessä; pohjoisesta tulevan väylän katkaisee tällä kohdalla sisempi Salpausselkä. Kylä onkin saanut nimensä siitä, että se sijaitsee ”selän päässä”. Nimi on ilmeisesti alun perin annettu joko yhdelle taloryhmälle (Hasula?) tai yhteisnimitykseksi useammille taloryhmille (Hasula, Keskikylä, Pukkila ja Nuuttila?). Maanviljelysasutus sijaitsee edelleen samoilla edullisilla paikoilla kuin vuosisatoja aikaisemminkin. (Kepsu 1990:357–359.)
Vuoden 1551 veroluetteloista saadaan jo melko kattava kuva Valkealan kylistä ja niiden isännistä. Kylien koon ja iän kannalta on merkille pantavaa, että jo tässä vaiheessa Selänpään tytärkylänä pidetty Anttila on kasvanut suureksi kahden kokoveron kyläksi. Tämä viittaa siihen että se on perustettu jo huomattavasti aikaisemmin, viimeistään 1400-luvulla, jolloin Selänpään kylä olisi vielä vanhempi. (Kepsu 1990:138.)
Varhaisin maininta Selänpäästä on Erik Akselinpoika Tottin rajatuomiosssa vuodelta 1458. Vuonna 1543 kylässä oli kahdeksan isäntää, mutta isäntien ja talojen määrä nousi 1550-luvulle mentäessä seitsemääntoista. Tuolloin Vähä-Selänpää oli huomattavasti suurempi kylä (11 isäntää) kuin Suur-Selänpää (6 isäntää). Selänpää oli Valkealan suurin kylä ja sen kantatalojen määrä oli 1600-luvun puolivälissä jo 25. Talot jakautuivat lähes puoliksi Suur-Selänpään (12) ja Vähä-Selänpään (13) kesken. 1700-luvun lopulla Selänpään kylän asutus oli hajaantunut jo useiksi osakyliksi. (Kepsu 1990:357–359; Piilahti 1995:497–520.)
Selänpään alkuperäisen ryhmäkylän todennäköisimpinä paikkoina on pidetty Hasulaa, Ojaselaa tai Keskikylää (Kepsu 1990:359). Keskikylä oli Suur-Selänpään suurin kylä ja se sijaitsi 1700-luvulla nykyisellä paikallaan Rastaan talon ympäristössä. Vuoden 1783 revision mukaan tehdyssä kartassa kylään on merkitty yhteen rykelmään 11 taloa (Rastaan, Nakon, Kujalan, Suur-Kongan, Vähä-Kongan, Laurilan ja Lautamatin kantatalojen rakennukset) ja hieman pohjoisemmaksi vielä kolmen talon ryhmä (Nokkasen ja Mäkilaidan kantatalot).
Keskikylän vanhalla tonttimaalla sijaitsee nykyisin maatilojen peltoa, asuin- ja talousrakennuksia ja kauppa. Kylän rakennuskanta on hyvin tiheää ja suhteellisen nuorta. Myös maaperää on muokattu paikoin voimakkaasti. Alueella on kuitenkin saattanut säilyä myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä piha-alueilla ja rakennusten väleissä. Todennäköisimmin niitä on voinut säilyä asutuksen välisellä peltokummulla. Nokkasen ja Mäkilaidan kantatalojen kohdalla rakennuskanta on nykyisin kokonaan uutta, eikä tällä alueella ole todennäköisesti säilynyt vanhempien rakenteiden jäännöksiä. |
tillbaka
Koordinater
Valkeala, Inventointi 2008 Katja Vuoristo