Ahmoon kylä sijaitsi ilmeisesti jo 1500-luvulla nykyisen Karkkilan keskustan ja Pyhäjärven kaakkoispuolella, sittemmin pieneksi puroksi kutistuneen Mustajoen länsirannalla. Kyläkeskuksesta noin 600 metriä etelään sijaitsee Puihanlinna, joka mainitaan perimätiedoissa keskiaikaisena linnavuorena. Mustajokea pitkin on kulkenut vanha kalatie. (Mikola ja Hakomäki 1994:11.)
On oletettu, että Ahmoon seutu olisi asutettu pysyvästi 1400-luvun aikana Vanjokea ylöspäin levinneen lohjalais-varsinaissuomalaisen asutusliikkeen ja hämäläisten kohdatessa Puihanlinnan juurella (Aalto 1992:39). Vuoden 1539 maakirjassa kylään on merkitty yhdeksän isäntää, mutta käytännössä kylässä oli ilmeisesti jo tuolloin neljä suurtaloutta, joiden isäntinä toimivat Niilo ja Hemming Laurinpojat, Niilo Aukustinpoika ja Sipi Pietarinpoika. Ahmoon kylän vanhoja kantataloja olivat: Mikkola, Hemmilä, Mannila, Jorri, Brusi, Ollila, Sipilä, Anttila ja Ropoi. (Mikola ja Hakomäki 1994:11.)
Ahmoon kylän sisäisten kaskiyhtiöiden koostumus muuttui jatkuvasti ja muutosten yhteydessä rakennettiin uusia talousrakennuksia; vaihdettiin, myytiin ja perittiin vanhoja – yksittäistalouksien verottaminen oli mahdotonta. Selkeä yksittäisten talojen tontti-, pelto- ja lähikaskimaiden jako saatiin pitkien riitojen jälkeen, kruunun avustuksella valmiiksi vasta v. 1629. (Aalto 1992:81-82.)
Vielä 1900-luvulla kerrottiin ”Ahmoon ahteilla” liikuskelevasta kummituksesta, joka ahdisteli tiellä kulkijoita valkopukuisen naisen muodossa. Perimätiedon mukaan myös Pyhäjärven ensimmäisistä asukkaista ”yksi oli Järvenpään Kurjessa, yksi Ahmon ahteiden alla”. Ahteet olivat vanha rajapaikka ja tienristeys. (Aalto 1992:32-33.)
Ahmoon kylän vanhalla tonttimaalla sijaitsee edelleenkin mm. vanhojen kantatalojen Ropoin ja Hemmilän asuin- ja talousrakennuksia. Rakennuskanta on suhteellisen iäkästä ja väljästi sijoittunutta. Alueella on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. Maastotarkastuksen yhteydessä Hemmilän talon pihapiirin molemmin puolin olevalla peltoalueella havaittiin palanutta savea ja tiilen muruja. |
tillbaka
Karkkila. Kekustaajaman osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi. Historiallisen ajan muinaisjäännökset 19.-23.5.2008; Inventointi; 2008
