Jaalankylää on pidetty mahdollisesti Jaalan vanhimpana kylänä, joka ajoittuisi 1300-luvulle. Jaalan vanhakylä on sijainnut nykyisen kirkonkylän alueella, mutta lisäksi kylään on kuulunut useampia osakyliä, joista ainakin Pyörylä on todennäköisesti ollut jo 1500-luvulla lähes nykyisellä paikallaan. Jaalankylä on ollut pitäjän suurin kylä ja se on jakautunut kolmeen eri neljänneskuntaan. Pyörylä on kuulunut Lammin Kataloisten neljänneskuntaan, johon on merkitty vuoden 1560-asutusluetteloihin kuusi Jaalankylään kuuluvaa verotilaa. (Kepsu 1981, 40, Suomen asutus 1560-luvulla, 148.)
Pyörylän kylä on saanut ilmeisesti nimensä Björn-nimisestä isännästä. Hänen poikansa Benot Biönsson mainitaan asiakirjoissa vuodelta 1553. Pyörylä on sijainnut Puolankakosken länsitörmällä Pyörylänmäen lähettyvillä (Alanen ja Kepsu 1989, 209). Kylä on rajautunut vuosien 1743–1809 välisenä aikana osittain Venäjän ja Ruotsin väliseen valtakunnanrajaan. Venäläiset polttivat Pyörylän kylän talot 12.6.1790, minkä jälkeen kylän talot rakennettiin Pyörylänmäen pohjoispuolen rinteeseen. (Salminen 2004, 182; Verlan seudun opas 5.11.2008.) Paikalla on edelleenkin jäljellä muutama todennäköisesti 1800-luvulle ajoittuva asuinrakennus.
Pyörylän vanhalla kylänpaikalla Puolankakosken rannalla on nykyisin laaja niittyalue, jonka länsipuolella on vaikeakulkuista umpeen kasvanutta peltoa. Niityn eteläpuolelle on rakennettu kesämökki, minkä yhteydessä maata on osittain muokattu tältä kohdin. Paikalla ei voitu korkean kasvillisuuden vuoksi havaita inventoinnin yhteydessä merkkejä rakenteidenjäännöksistä, mutta Verlan seudun oppaassa kerrotaan alueella näkyvän useita maakumpuja, jotka olisivat talojen perustuksia. Joentörmä vaikuttaa topografiansa perusteella todennäköisimmältä kylän perustamispaikalta, josta asutus on pikkuhiljaa levinnyt kohti Pyörylänmäkeä. Alueella sijaitsevat mahdolliset rakenteidenjäännökset ovat todennäköisesti säilyneet hyvin.
Kylätontin alueella on käynnissä pellonmetsityshanke (2010). |