Kuningatar Kristiinan luovutettua kreivi Pietari Brahelle vuonna 1640 läänitykseksi laajat alueet Savoa, päätti tämä Suomen kenraalikuvernööri rakennuttaa lääninsä hallintokeskukseksi linnan Ristiinaan.
Vuonna 1646 alkaneet rakennustyöt jatkuivat 1660-luvun lopulle. Keskeneräiseksi jäänyt päärakennus oli pohjakaavaltaan noin 20 m x 9 m suorakaide, jota ympäröi kivistä ladottu, kolmisen metriä korkea muuri. Rakennuksen alakerta oli tehty tiilistä ja yläkerta puusta, rakennuksessa oli myös pieni kellari. Muuria kiersi puinen seisontakoroke. Pääportti oli muurin kaakkoisella sivustalla. Pohjois- ja länsikulmissa oli pieni sivuportti. Muurin eteläosassa on pieni ulkonema, josta oli tarvittaessa voitu ampua pääportin edustalle.
Ison reduktion jälkeen Brahelinnasta tuli Savon Jalkaväkirykmentin komentajan virkatalo, joka jäi Suuren Pohjan sodan jälkeen rappiolle, ja josta otettiin rakennusaineita virkatalona vuodesta 1739 lähtien toiminutta Uutta Brahelinnaa varten.
Kohde tarkastettiin vuoden 2018 inventoinnissa. Linnan alue on hoidettua, vieressä on parkkipaikka ja opastaulu. Muinaisjäännöksen aluerajaus kattaa mäen koko pohjoispään. Linnan länsipuolella on myös kaivo ja everstiluutnantti J.Z. Dunckerin muistomerkki.
Skapat: 17.10.2008 Senaste förändring: 7.2.2019
Undersökningar
Mikkelin läänin liitto / Martti Koponen inventering 1993
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.