Kymijoen Susikoskelta Junkkarinjärven kaakkoisrannalle ulottuva ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Varustuksia on rakennettu Koskirannanmäeltä, Korhosenmäen kautta Lehtomäelle. Mäet muodostavat Junkkarinjärvestä Kymijokeen laskevan Juotjoen laakson itäisen reunan. Alueen maasto on vaihtelevaa. Mäkien juurella maaperä on hiekka-/savimaata ja osin tiheää vesakkoa sekä hakkuuaukeita. Mäkien huipuilla on avokallioalueita ja sekametsää.
Taistelu- ja yhdyshautojen kokonaismäärä on yli 2 km. Varustukset kulkevat kahdessa linjassa. Uloin linja kulkee mäkien juurella, mutta nousee korkeammalle Koskirannanmäen eteläosassa. Haudat on kaivettu maahan missä se on ollut mahdollista ja muualla louhittu kallioon. Varsinkin kohteen eteläosassa hautojen kulku on katkelmallista ja osa on jäänyt keskeneräisiksi. Osa taisteluhaudoista on rakennettu siten, että rintasuojan muodostaa louhituista kivistä kasattu valli. Hautojen leveys on 1,5 m ja syvyys 1,5 – 2 m. Taisteluhaudoissa on yhteensä 8 traverssia. Taisteluhautalinjan päätorjuntasuunta on ollut länteen. Taisteluhautalinjasta haarautuu itään suuntautuvia yhdyshautoja. Korhosenmäen juuren länsireunalla on avoin konekivääriasema (P= 6730526, I= 3486502, ks. alakohde), jonka ampumasektorin keskisuunta on 200º. Uloimmassa linjassa on lisäksi 5 suojahuonetta, jotka ovat olleet kooltaan keskimäärin 5 x 5 m. Hirsirakenteet on poistettu ja jäljelle jääneiden kuoppien syvyys on 3 m.
Taaempi puolustuslinja on rakennettu Korhosenmäelle. Elimäentiestä n. 70 m etelään alkaa n. 130 m pitkä taisteluhauta ja tämän loppupäästä 350 m kaakkoon sijaitsee toinen 130 metrin taisteluhautaosio. Taisteluhaudat on louhittu kallioon. Traverssit on ladottu kivistä. Hautojen leveys on 1,5 m ja syvyys 1,5 m. Torjuntasuunnat ovat länteen ja luoteeseen.
Elimäentien pohjoispuolella vuoden 1994 inventoinnissa havaittuja linnoitteita ei löytynyt. Alueella on uusia rakennuksia pihamaineen. Soranmäellä, jota ei ehditty tarkistaa, saattaa myös olla linnoitteita. Samaten voi Korhosenmäen ja Koskirannanmäen huipuilla olla enemmänkin taaemman linjan asemia.
Kohteen länsipuolella, Juotinjoen ympäristössä käytiin Kustaan sodan aikana 6.5.1790 Koroisten taistelu. Vanhan karttapiirroksen mukaan venäläisten tykistöä on ollut myös Korhosenmäellä ja Lehtomäellä. Inventoinnissa niistä ei löytynyt jälkiä maastosta. Kohteen alueella ja lähistöllä sijaitsee kolme kivikautista asuinpaikkaa (Penttilä mj-rek: 754010003, Vähä-Korhonen 754010004 ja Stålström 754010005).
Kohteen rajausta on tarkennettu laserkeilausaineiston perusteella 04/2017. |
tillbaka
Koordinater
Pohjois-Kymenlaakso (Anjalankoski, Elimäki, Iiitti, Jaala, Kouvola, Kuusankoski, Valkeala), Inventointi 2008 John Lagerstedt