Oravalan kylää on pidetty yhtenä Valkealan vanhimpana kylänä. Varhaisimmat kirjalliset lähteet, joissa Oravala mainitaan ajoittuvat 1300-luvulle. Vuodelta 1365 on maininta Orava-Matista Oravalasta (oraewe Matisse af orewall). Perimätiedon mukaan kylän nimi johtuu Orava-Matista, joka olisi ollut kylän ensimmäinen asukas. Todennäköisesti Matti on kuitenkin ollut jo olemassa olevan kylän yksi asukas, mahdollisesti Mattilan isäntä. (Kepsu 1990:314–315)
Vanhimmat kartat Oravalasta ajoittuvat vasta 1700-luvun puolelle ja niissä kylän asutus on levinnyt jo laajalle alueelle (g25 1/1; MH 273/56 M13/8). Vuoden 1732 kartassa kartanon eteläpuolista peltoa nimitetään kuitenkin edelleen Vanhankylänpelloksi, vaikka alueelle ei olekaan enää kartanon lisäksi merkitty muita taloja. Oravalan vanhimpana kylänpaikkana on pidetty nykyistä Oravalan kartanon aluetta, jossa on ollut kartanon perustamisen aikoihin eli 1670-luvun alussa tiettävästi ainakin kuusi taloa. (Kepsu 1990:314; Oksanen 1995:45.) Oravalassa on kuitenkin ollut jo 1560-luvulla 18 taloa, joten niitä on todennäköisesti sijainnut laajemmalla alueella kuin pelkästään kartanon kohdalla (Suomen asutus 1560-luvulla:192). Osa asutuksesta on ilmeisesti ollut kartanosta n. 250 m eteläkaakkoon sijaitsevalla kummulla Vanhankylänpellon laidassa. Tältä alueelta on tavattu myös rautakautiseen asutukseen viittaavaa nurmilaukkaa (Kepsu 1990:313).
Pellonlaidassa sijaitsevan kumpareen kaakkoisosassa on vanha lato. Paikan keskiosassa on niittymäinen, heinää, nokkosta ja vadelmaa kasvava alue ja pohjoisosassa on puita kasvava kallioisempi alue. Niityn lounaispuolella on Kymijokeen laskeva peltorinne. Alueen poikki kulkee sähkölinja. Niittymäisellä alueella havaittiin kaksi palaneista kivistä koostuvaa kumpua eli uuninpohjaa, joista toisen ympärillä erottuu heikosti mahdollista seinälinjaa. Toinen kivikummuista sijaitsi ladon lähellä. Lisäksi alueella oli yksi mahdollinen kellarikuoppa, jonka keskellä kasvoi viinimarjaa. Tiheän kasvillisuuden vuoksi rakenteiden erottaminen oli hankalaa, joten on mahdollista, että niitä on säilynyt paikalla myös enemmän. Paikka sopii topografiansa puolesta myös rautakautiseksi asuinpaikaksi, mihin nurmilaukkaesiintymä saattaa viitata. Alueella näkyvät rakenteet ajoittuvat kuitenkin aikaisintaan keskiajalle. Asuinpaikan viereisiä peltoja ei päästy tarkastamaan oraalla olleen viljan vuoksi.
Vuoden 2014 inventoinnissa kohde oli ennallaan.
Skapat: 12.11.2008 Senaste förändring: 27.1.2015
Undersökningar
Katja Vuoristo inventering 2008
Anmärkningar: Valkealan historiallisen ajan inventointi 2008.
Skapat: 16.12.2008
Salla Pärssinen inventering 2014
Anmärkningar: Inventoinnissa mukana myös Verna Kalmari.
Skapat: 3.2.2015
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.
tillbaka
Valkeala, Inventointi 2008 Katja Vuoristo