Varhaisimmat maininnat Hevosojan kylästä ajoittuvat vasta 1540-luvulle. 1550-luvulla kylässä on ollut kuitenkin neljä tai viisi taloa ja seuraavalla vuosikymmenellä taloluku on noussut jo kahdeksaan. Hevosojan vanhimpana talona on pidetty mahdollisesti Kukkoa, koska 1500-luvun puolivälissä kylän isännistä lähes kaikki olivat Kukkoja. (Kepsu 1990:250; Piilahti 1995:348; Suomen asutus 1560-luvulla:207.) Vanhimman kylänpaikan sijainti on epävarma, sillä varhaisin kartta on vasta vuodelta 1783 (MH 280/56 M 13/8). Kartassa asutus on keskittynyt kahteen paikkaan, joista toinen sijaitsee Tommiskan tienoilla ja toinen Kunnaalan paikkeilla. Laurilan ja Vaijan kantatalot olivat Tommiskan kohdalla ja Kukkolan Kunnaalan kohdalla. Näistä toinen lienee vanhin kylänpaikka.
Kukkolan kohdalla on nykyisin peltoa, joka jatkuu Hevosojan toiselle puolelle sekä Kunnaalan kapea kummulle nouseva pihamaa, jonka pohjoispäässä on ilmeisesti hiekanottokuoppa. Lisäksi pohjoisrinteessä on pienempiä kuoppia, jotka ovat todennäköisesti vanhoja kellarikuoppia. Alueella näkyy lisäksi mahdollisia kivijalkojen jäännöksiä. Myös muualla pihalla on saattanut säilyä vanhoja rakenteita multakerroksen alla. Kunnaalan tontin pohjoispuolella pellonreunassa havaittiin palanutta savea, vihreää ikkunalasia, punasavikeramiikkaa, piinpaloja sekä liitupiipunvarren katkelma. Kunnaalan talon itäpuolella nykyisen pellon kohdalla tien vieressä on viereisen Kuuselan tilan emännän mukaan ollut asuinrakennus. Tästä on todennäköisesti säilynyt rakenteita peltomullan alla, mutta paikalla on saattanut olla myös vanhempia rakenteita. Topografisesti Kukkolan alue sopisi hyvin vanhimmaksi kylänpaikaksi, toisaalta se on sijainnut hieman kauempana kuin Tommiskan alue maantiestä.
Skapat: 12.11.2008 Senaste förändring: 9.1.2009
Undersökningar
Katja Vuoristo inventering 2008
Anmärkningar: Valkealan historiallisen ajan inventointi 2008.
Skapat: 16.12.2008
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.