Haimilaa on pidetty yhtenä Valkealan vanhimpana kylänä. Haiminniemeltä on myös yksi rautakauteen ajoittuva irtolöytönä talteen saatu tuluskivi, mikä viittaa siihen, että alueella on liikuttu rautakaudellakin. Ensimmäinen maininta Tarhajärvestä eli Haimilasta on Erik Akselinpoika Totin rajatuomiossa vuodelta 1458. Tarhajärvi on ilmeisesti alun perin tarkoittanut ainoastaan Haimilan Uutelanmäellä sijainnutta asutusta, mutta myöhemmin se on koskenut koko Haimilan asutusta sekä Kuivalaa ja mahdollisesti myös Miettulaa. Tämän perusteella Uutelanmäki saattaisi olla Haimilan vanhin kylänpaikka. 1700-luvulla asutus on sijainnut neljässä eri paikassa eli Haiminkylässä, Uutelanmäellä, Mankinkylässä, Niemenpään kylässä sekä Utin kylässä (nyk. Ranta-Utti). Haimi, Mankki, Niemi ja Utti mainitaan jo 1500-luvun puolivälissä, joten on mahdollista, että talot ovat jo tuolloin sijainneet em. kylissä. Tarhajärvessä on vuonna 1543 ollut vasta kaksi taloa, mutta vuonna 1551 niitä on ollut jo kuusi. (Kepsu 1990: 243–247; Piilahti 1995: 340.)
Vuoden 1783 kartan mukaan Haiminkylä on sijainnut Tarhajärven eteläpuolella Uutelanlahden rannalla Rauhalan tienoilla (MH 277/56 M 13/8). Rauhalan pohjoispuolella on järvelle laskeva niittymäinen rinne, jossa on säilynyt useita rakennustenjäännöksiä. Näistä uusin lienee navetan tai muun ulkorakennuksen raunio. Sen sisäpuolella on säilynyt kuitenkin matala kivirivi, joka saattaa kuulua johonkin vanhempaan rakennukseen. Navetanpohjan länsipuolella on osia kahdesta vanhemmasta kivijalasta, joiden päällä kasvaa humalaa. Lisäksi navetanjäännösten itäpuolella on kaksi vierekkäistä n. 1,5 m leveää matalaa kivimuuria, joiden väliin jää 2–3 m leveä käytävä. Kyseessä on luultavasti 1800–1900-luvuille ajoittuva rakenne, sillä osa kivistä on lohkottuja. Rinteessä on nähtävissä muutamissa rikkoontuneissa kohdissa maanpinnalla tiilimurskaa, hiiltä sekä palaneita kiviä. Rinne on ollut ilmeisesti pitkään metsämaastoa, mutta paikalta on kaadettu äskettäin puita. Niityn reunoilla kasvaa muutamia paksuja lehtikuusia. Paikan itäpuolelle on rakennettu vastikään uusi asuinrakennus, jonka ympäristöä on muokattu voimakkaasti. Niittyaukealla on todennäköisesti säilynyt useampien rakenteidenjäännöksiä, mutta muualla niitä ei luultavasti ole jäljellä. |
tillbaka
Valkeala, Inventointi 2008 Katja Vuoristo