Varhaisin maininta Saarennon kylästä on vuodelta 1458 (Kepsu 1990: 350). Kylän vanhimman paikan sijainti on epävarma, sillä vanhimmassa kartassa, joka on vasta 1700-luvun lopulta, kylän asutus on jakautunut kahteen eri paikkaan (MH 281/2 D 3/3). Näistä Rantalankylä on sijainnut Lappalanjärven etelärannalla niemenkärjessä ja Suur-Saarento Lappalanjärveen laskevan Haarunojan ympäristössä peltoaukean keskellä. Saarento on muodostanut ennen jakokunnan tytärkylänsä Jokelan kanssa, mutta kylät erosivat pysyvästi toisistaan maakirjassa 1640-luvulla (Piilahti 1995: 484). Perimätieto viittaa useimmiten siihen, että Saarennon vanhankylän paikka olisi ollut Rantalankylän kohdalla. Saarennon taloluku on noussut melko kiivasta vauhtia, sillä vuonna 1543 taloja oli vasta neljä, kun taas vuonna 1551 niitä oli jo 14. 1700-luvun lopulla asutus oli jakautunut siten, että Rantakylässä oli viisi taloa ja Suur-Saarennossa kahdeksan. Näistä ainakin yksi oli siirtynyt paikalle Rantakylästä. (Kepsu 1990:349-350). On siis mahdollista, että asutus siirtyi vanhasta kylänpaikasta hiljalleen isommille tonteille peltojen keskelle. Maastollisesti Rantalankylä vaikuttaa edullisimmalta kylänpaikalta, sillä paikka on hyvin tuulelta suojassa eikä paikalla esiinny usein hallaa.
Rantalankylä sijaitsee niemenkärjessä peltojen pohjoispuolella. Paikalla on nykyisin Erkkilän tila, jonka pohjoispuolella on rantaan laskevassa rinteessä havumetsää. Rannassa ja tilan luoteispuolella on muutamia kesämökkejä. Paikalla on nähtävissä useampien rakenteiden jäännöksiä melko laajalla alueella. Rantalan tilan poikki vievän tien pohjoispuolella sijaitsevan varastorakennuksen länsipäädyn vieressä on suuren männyn kohdalla kivikumpu eli uuninpohja. Vastaavanlaisia kiveyksiä löytyy myös tilan luoteispuolelta kesämökkien luota. Paikalla on kaksi uuninperustusta. Näistä toinen sijaitsee kesämökkitontin kulmassa aivan tonttia rajaavan aidan vierestä. Tätä vastapäätä paikan ohitse kulkevan tien toisella puolella, metsän reunassa on toinen matala ja pieni kiveys. Myös Rantalan pihapiirin itäosassa on yksi kivikiukaan jäännös. Tämä sijaitsee rantaan vievän mökkitien länsipuolella tiheässä vattupöheikössä ja se erottuu heikosti kasvillisuuden joukosta. Vattupensaikossa saattaa olla myös muita rakenteita. Uuninpohjien lisäksi Rantalan pihapiirissä on saunan eteläpuolella hieman pusikoituneella alueella näkyvissä itään viettävässä rinteessä kivijalka, joka on ollut ainakin jo 1800-luvun lopussa rauniona. Lisäksi Rantalan pihapiirissä on kahden rakennuksen jäännökset, jotka ajoittuvat 1900-luvulle. Alueella on todennäköisesti säilynyt useampia rakenteita ja osa niistä saattaa ajoittua jo keskiaikaan.
Vuoden 2014 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. |
tillbaka
MV/87/05.02.00/2019 KOUVOLA, Kymijoen rantaosayleiskaava, pohjoisosa