Kohde sijaitsee Helsingintien (vt6) ja Lahdentien (vt12) liittymi-en tuntumassa, Lahdentien eteläpuolella. Kymijoki virtaa noin 400 metriä kohteesta itään. Historiallinen kylänpaikka on alu-een kumpareilla, jotka ovat nykyäänkin osin asuttuja. Vuoden 2006 inventoinnissa Johanna Enqvist paikallisti kylätontin kes-kipisteen lähelle Helsingintien ja Lahdentien liittymää. Historiallisten karttojen paikkatiedon täsmällinen siirtäminen nykyiseen maastoon ja karttapohjille on kuitenkin vaikeaa. Historiallinen kartta-aineisto sijoittavat asutuksen nykyisille korkeammille maastonkohdille. Näiden ympäristössä ovat yleensä sijainneet talojen lähipellot.
Vuoden 2012 inventoinnissa tehdyn tarkastuksen perusteella kylätontin rajauksen voi jakaa kahteen alueeseen Helsingintien länsi- ja itäpuolille. Itäpuolinen alue käsittää Keltintien ja Lahdentien välisen alueen, jolla sijaitsee yksi laaja maalaistalon pihapiiri rakennuksineen ja näiden itäpuolella kaksi hylättyä rakennusta. Hiekkapohjaisella mäellä on kaksi rakennuksen kivijalkaa, joista toinen vaikuttaisi olevan 1800- tai 1900–luvun alusta peräisin. Mäellä on mitä ilmeisimmin asuttu satojen vuosien ajan ja 1500–1700 –lukujen tai sitä vanhemman asutuksen tarkkaa sijaintia ja säilyneisyyttä on mahdoton määrittää ilman koekaivausta. Luultavaa kuitenkin on, että kohteen myöhempi maankäyttö peltoineen, pihapiireineen ja hiekanottoineen on vaurioittanut em. ajan asutuksen jälkiä pahoin.
Keltin vanha kylä on sijainnut nykyisen Kuusankosken eteläosassa, Kymijoen mutkan pohjoisrannalla, Isosaaren kohdalla. Joen vastakkaisella puolella on Ruotsulan kylän vanhin kylätontti, Alakylä. 1400-luvulla nimi Keltti on tarkoittanut vain Ruotsulaa ja myöhemmin molempia kyliä. Kelttiin on lisäksi luettu myös samaan jakokuntaan kuulunut Kuusanniemi. Keltti-Ruotsulan kylien kohdalla Salpausselkää pitkin kulkenut vanha Viipurintie on ylittänyt Kymijoen (ks. Elimäki Nappa Lauttavalkama). Asutusta paikalla on saattanut olla jo 1300-luvulla, vuoden 1539 maakirjaan kylästä on merkitty viis isäntää. (Kepsu 1981:50-52.)
Keltin Hietalan latopellosta löytyi 1950-luvulla viikinkiaikainen keihäänkärki ilmeisesti yhdessä miekan kanssa. Miekka katosi heti löytymisensä jälkeen, mutta keihäänkärki päätyi usean mutkan kautta Kuusankosken kaupunginmuseon kokoelmiin. Kylätontin läheisyydessä esiintyy myös tummatulikukkaa, joten asutus paikalla saattaa periytyä jo rautakaudelle.
Keltin kylänpaikka on säilynyt peltojen ympäröimänä kumpareena, mutta kylätonttia halkovien maanteiden rakentaminen on tuhonnut paljolti vanhaa viljelysmaisemaa sekä oletettavasti myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. Keltin koulun tontilla on myös ilmeisesti 1700-luvulla rakennetun vallihaudan jäännöksiä. Alue on ollut strategisesti merkityksellinen jo pitkään, joten maankäyttö on paikalla suhteellisen mittavaa. Rakentamattomilla alueilla on kuitenkin voinut säilyä myös keskiaikaisen asutuksen jäännöksiä – etenkin Koulun tontilla Vt7:n eteläpuolella. |
tillbaka
Koordinater
Kouvola. VT 6. Kouvolan kohdan parantamisalueen arkeologinen inventointi
26.9.–5.10.2012, Inventointi 2012 Vesa Laulumaa