Historiallinen kuparikaivos Paltamossa. Malmia tiedetään louhitun ainakin 1780-luvulla. Ensimmäiseksi maininnaksi arvellaan malmiesiintymän löytymistä 1780.
Hahtola on ollut merkittävä historiallinen metallikaivos. Kaivospaikka mahdollisine siihen liittyvine rakenteineen ja muine jäännöksineen on muinaismuistolain tarkoittama kiinteä muinaisjäännös. Kohteen luonne ja laajuus kiinteänä muinaisjäännöksenä tulee vielä selvittää ja arvioida maastossa sekä historiallisia lähteitä hyödyntäen.
ALUSTAVA LUOKITUSPERUSTE:
- historiallinen merkitys GTK:n tietojen perusteella:
perustamisajankohta (1780) ja malmin kokonaislouhinta (1800 tonnia)
- karttatarkastelun perusteella myöhempi maankäyttö ei ole olennaisesti muuttanut kaivospaikkaa
PAIKKATIETOSELITE:
Kohde on alustavasti paikannettu pistemäisenä osoittaen sen historiallisten vaiheiden kannalta keskeinen sijoittuminen. Kulttuuriympäristön luonnetta ja laajuutta ei ole vielä esimerkiksi kaivosyhdyskunnan tai malmin käsittelyn ja kuljetuksen kannalta selvitetty.
Paikalla syyskuussa 2010 tehdyssä tarkastuksessa havaittiin seuraavaa: Kohde sijaitsee Vaarankyläntien länsipuolella, puoli kilometriä Kajaani–Oulu -tiestä 22 pohjoiseen, Hahtolanmäen länsirinteessä, 0,1 kilometriä länteen / länsiluoteeseen autioksi jääneestä Haapaselän talosta ja 0,3 - 0,4 kilometriä Hahtolan talosta pohjoisluoteeseen. Rinteestä on metsä hakattu ja se on hakkuujätteen sekä tiheän pensaikon ja muun kasvillisuuden peitossa. Liikkuminen alueella on hankalaa ja havaintojen teko hyvin vaikeaa. Poikkeuksena on kohteen eteläpäässä sijaitseva kalliopaljastuma, siinä havaintomahdollisuudet ovat hyvät.
Kalliopaljastuman kohdalla on pohjoiskoillinen–etelälounas -suuntainen, nelisen metriä leveä ja runsaat kaksikymmentä metriä pitkä, pohjaltaan veden täyttämä louhos. Sen seinämät ovat pystysuorat. Idässä seinämä on korkein keskiosastaan, arviolta kolmesta neljään metriä, varsinkin etelää kohti se madaltuu huomattavasti. Lännessä seinämä on enimmillään ehkä vajaan kahden metrin korkuinen. Koska louhoksen pohjalla on vettä, sen todellinen syvyys jäi epäselväksi. Pohjoisessa vettä näytti olevan vain parikymmentä senttiä, etelässä sitä saattoi olla jopa yli metri. Kalliopaljastuman pohjoispuolella maa jonkin verran nousee. Louhos jatkuu sinne matalahkona ojana siten, että louhoksen kokonaispituus näytti olevan vajaat kuusikymmentä metriä. Gps-laite antoi louhoksen eteläpään ykj-koordinaateiksi p = 7147 755, i = 3532 435 ja pohjoispään koordinaateiksi y = 7147 805, i = 3532 465. Kymmenen metriä kalliopaljastumasta pohjoiseen kaivosojassa on kohtisuora haara länteen. Pohjoisessa ainakin louhoksen länsipuolella näytti turpeen alla olevan louhittua kiveä. Hyvin huonojen havainto-olosuhteiden takia paikalla mahdollisesti olevia, kaivokseen liittyviä muita jäännöksiä ei havaittu. |