Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1915-1918. Kohde sijaitsee Tuomarinkylän kartanon pihapiirin länsipuolella olevalla mäellä. Kohteessa on tiheää kasvillisuutta: erilaisia puutarhakasveja sekä terveudelle haitallsisia jättilaisukonputkia.
Puolustusaseman länsiosassa on kallioon louhittuja betonoituja yhdys- ja taisteluhautoja. Itäosassa maahan kaivettuja ja suurimmaksi osaksi täytettyjä hautoja. Taisteluhautaa on 40 m, torjuntasuuntina etelä, länsi ja luode.
Kaksi betonista, katettua konekivääriasemaa, joista toinen on säilynyt ehjänä alkuperäisessä kunnossa. 2 kpl betonisia tähystysasemia (B-tyyppi). Molempien katot ovat säilyneet ehjinä alkuperäisessä asussaan. Eteläisempi tähystysasema sekä ehyt konekivääriasema on varustettu myöhemmin puuovilla.
Kaksi suojahuonetta, joista toinen teräspalkkivahvisteisella betonikatolla varustettu on ehyt, toinen kivestä muurattu on luhistunut. Ehjän suojahuoneen seinien yläosa on muurattua kiveä ja alaosana toimii louhittu kallioseinämä.
Kohteen pohjoisosassa ehyen konekivääriaseman ja B-tyypin aseman välissä täytetty kuoppa, jossa on ilmeisesti ollut konekivääriasema. Kohteen pohjoisosan rakenteet on täytetty miltei kokonaan. Suojahuoneiden välissä on betoninen kellarirakennelma. Mahdollisesti myöhemmin rakennettu vesisäiliö. Puolustusaseman eteläosan yhdyshaudan betoniseinät vaikuttavat myöhemmin rakennetuilta ja saattavat liittyä puutarhan terassointiin.
Tuomarinkylän kartanon pihapiirissä, hevostallien edessä on kalliossa rautarengas. Perimätiedon mukaan renkaaseen on ollut kiinnitettynä ensimmäisen maailmansodan aikana tähystyspallo.
Kohteessa on säilynyt ehjänä pääkaupunkiseudun ainoa teräskiskoilla varustettu katettu konekiväriasema sekä ainoat ehjät teräskiskokattoiset B-tyypin tähystysasemat. Ehjänä säilynyt teräskiskokattoinen suojahuone on myös harvinainen. Kohteet XV:1 ja XV:2 muodostavat yhdessä Tuomarinkylän kartanon kanssa valtakunnallisesti merkittävän suojelukokonaisuuden.
Skapat: 25.2.2009 Senaste förändring: 7.6.2017
Undersökningar
Sirkku Laine / Helsingin kaupungin rakennusvirasto inventering 1995
Anmärkningar: Laine, S. 1996. Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus Helsingissä. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisuja 1996:3. Helsinki.
Skapat: 25.2.2009
John Lagerstedt besiktning 2000
Anmärkningar: Ei raporttia arkistoissa.
Skapat: 25.2.2009
John Lagerstedt/Helsingin kaupunginmuseo besiktning 2013
Skapat: 7.6.2017
John Lagerstedt ja Vesa Laulumaa arkivstudie 2014
Anmärkningar: John Lagerstedt ja Vesa Laulumaa: Helsinki. Ensimmäisen maailmansodan linnoitusvyöhyke. Inventointiselvitys 2014. Museovirasto.
Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston tilaama selvitys yleiskaavoitusta varten.
Skapat: 7.6.2017
Kati Heinämies - K.E. Löfgren inventering 1979
Anmärkningar: Heinämies, Kati – Löfgren, K. E. : Helsingin maa- ja merilinnoitukset. Tarkistettu inventointi 1979.
Laaksonen, L. (toim.) 1980. Ensimmäisen maailmansodan aikaiset linnoitukset Helsingissä. Suojeluluettelo. Museovirasto. rakennushistorian osasto, julkaisu n:o 9, 2/79. Helsinki.
Skapat: 30.6.2017
Tapani Ahvenisto inventering 1966
Anmärkningar: Ahveniston kohde nro 59.
Tapani Ahvenisto: Helsingin maalinnoituksen inventointikertomus 1966.
Anmärkningar: Heini Hämäläinen ja Markku Heikkinen/Helsingin kaupunginmuseo: Historiallisen ajan asuinpaikalla (Domarby) ja 1. maailmansodan aikaisella tukikohta XV:1 (Tuomarinkartano):lla tehtyjen kunnallisteknisten töiden arkeologinen tarkastuskertomus 2013 ja 2014. 2019.
Skapat: 30.7.2019 Senaste förändring: 30.7.2019
Markku Heikkinen/Helsingin kaupunginmuseo besiktning 2014
Anmärkningar: Heini Hämäläinen ja Markku Heikkinen/Helsingin kaupunginmuseo: Historiallisen ajan asuinpaikalla (Domarby) ja 1. maailmansodan aikaisella tukikohta XV:1 (Tuomarinkartano):lla tehtyjen kunnallisteknisten töiden arkeologinen tarkastuskertomus 2013 ja 2014. 2019.
Skapat: 30.7.2019 Senaste förändring: 30.7.2019
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.