Kohde sijaitsee Paltajärven itärannalla, heti Hövelönlahden eteläpuolella. Kyseessä on pieni, alle 100 m pituinen ja muutaman kymmenen metrin levyinen saari tai niemenkärki. Sen yhdistää mantereeseen nykyään vetinen matala ruovikko. Pohjois-etelä -suuntaisen saaren eteläosa ja länsiranta on korkea, siellä on osaksi avoin veden syömä törmä. Se on korkeimmillaan arviolta jopa 5 metriä järven pintaa korkeammalla. Säännöstelyn myötä rantojen vyöryminen on loppunut ja ranta on vesakoitunut. Saaren laki on etelässä ja lännessä tasainen, siinä kasvaa vain ohut sammal, puusto on suurta honkaa, itään ja varsinkin koilliseen saari laskee ja aluskasvillisuus muuttuu reheväksi, siellä on myös pienempiä puita. Maaperä näyttää olevan pääosin hienoa kivetöntä hiekkaa.
Kohde tarkastettiin vuoden 2018 inventoinnissa, muinaisjäännösrekisterin tiedot vastaavat kohteesta inventoinnin yh-teydessä tehtyjä havaintoja. Saareen pääsee kulkemaan jalan, soistuneen kannaksen kautta
O.A.F.Mustonen teki saaressa veljineen kaivauksen, jossa tutkittiin muutama kuoppa. Pienimmistä ei löytynyt mitään, sen sijaan suurimmasta löytyi neljän vainajan jäännökset. (O.A.F. Mustonen (Lönnbohm) 1884. Kajaanin kihlakuntakertomus s. 301–306 (käsikirjoitus)).
Nyt saaren keskivaiheilla, länsirannan lähellä on 6 x 4 m kokoinen, metrin syvyinen, hyvin loivaseinäinen soikea kuoppa, jonka ympärillä on ilmeisesti kuopasta kaivettua hiekkaa. Kyseessä saattaa olla kyseinen hauta. Koillisosassa on vierekkäin kaksi kuoppaa, toinen 1,5 x 1,0 m kokoinen, 0,8 m syvyinen, aivan jyrkkäseinäinen. Pohjallakaan ei ole juuri kasvillisuutta, kuoppa vaikuttaa varsi tuoreelta. Siitä kaksi metriä koilliseen on toinen kuoppa. Sen läpimitta on metrin luokkaa, syvyys 0,6 metriä. Kuoppa vaikuttaa edellistä vanhemmalta, vaikka siinäkin yksi seinä on varsin jyrkkä, pääosin kuoppa on kuitenkin turpeen peitossa. Suuren kuopan kohdalla itäreunassa on 1,0 x 1,5 metrin kokoinen ja 0,4 m syvyinen, vanhan näköinen kuoppa. Sen pohjalla kasvaa pieni kuusi.
Niemessä on myös muita painanteita, joista on mahdoton sanoa ovatko ne luontaisia vai ei. Yksi puoliksi rannan syöpymisessä tuhoutunut painanne on suuresta kuopasta pohjoiseen. Avoinna olevissa hiekkatörmissä en havainnut mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. |
tillbaka
Koordinater
Historiallisen ajan kalmistopaikkoja Pohjois-Karjalan, -Savon ja Kainuun mailla, Prospektointi 2011 Ville Laakso, Juha Ruohonen