Hanko mainitaan jo 1200-luvun lopun tanskalaisessa itineraariossa, jossa kuvataan Suomen etelärannikkoa seuraava väylä. Hanko oli samannimisen bolin eli verokunnan keskuskylä. Kylässä oli keskiajan lopulla seitsemän taloa, mutta niistä neljä autioitui ennen 1600-luvun puoliväliä. Hangon talot jakautuivat ainakin kolmelle eri tontille, joista koillisin sijaitsi nykyisen Lapsen Puiston (Barnets Park) alueella. Tällä tontilla olleet talot autioituivat 1500-luvun jälkipuolella eikä paikalla ole sittemmin ollut asutusta.
Hangon kylän koillisosan entisten peltojen välissä on kallioalue, jonka halkaisee pieni sola. Tällä satulamaisella terassilla erottuu kahden tulisijan perustukset. Niistä luoteisempi on kooltaan 2 x 1,5 m. Kaakkoisempi on puolestaan kooltaan 2,5 x 2 m. Kyse on luultavasti kahden eri talon rakennuksista. Paikalla tehtiin arkeologinen kaivaus kesällä 2007. Luoteisemman rakennuksen alueelta löytyi kaksi myöhäiskeskiaikaista hopearahaa, kaakkoisemman rakennuksen alueelta puolestaan pala 1500-luvun lopulle ajoittuvaa keramiikkaa. Rakennusten välissä erottuu maanpinnalle kiveystä, joka osoittautui kesän 2007 kaivauksissa yhdellä kerralla rakennetuksi kivi- ja savirakenteeksi, jonka alaosassa on hyvin hiilipitoinen kerros. Kyseessä on todennäköisesti rautakautinen röykkiö. Siitä on kaivattu pohjaan noin neljännes. Löytöinä talletettiin muutama rautanaula ja -niitti. Myös tonttialueen itäosassa löytyi pieni määrä rautakautista keramiikkaa.
Kaivaustulosten perusteella paikalla on ollut asutusta rautakaudella ja keskiajalla. Terassin itä- ja länsipuolella näkyy vanhoja peltojen rajoja ja matalia raivausröykkiöitä. Tontin länsipuolella olevalla pellolla on nykyisin leikkipuisto. Muualla lähiympäristössä vanhat pellot ovat metsittyneet. Alueella kasvaa arkeofyyttejä mm. nurmilaukka.
Skapat: 10.3.2009 Senaste förändring: 19.11.2014
Undersökningar
Tammisaaren museo / Georg Haggrén, Tuuli Heinonen, Elina Terävä inventering 2007
Skapat: 10.3.2009
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.