Alatornion kirkon kellotornissa sijaitseva Struven ketjun kolmiomittauspiste (Tornea) mitattiin vuonna 1842. Mittauksen aikaan tehtyjä kaiverruksia on edelleen nähtävissä vuonna 1797 rakennetun kirkon tornin kellohuoneen seinissä. Piste on nimetty osaksi UNESCOn maailmanperintökohdetta.
Kellotornin huippu on noin 40 metriä merenpinnan yläpuolella ja luonnollinen paikka kolmiomittaukselle: tornista oli hyvät näköyhteydet seuraaville mittauspisteille. Kellotornia on Struven ajoista lähtien käytetty kolmiomittaukseen, ja se on edelleen osa Tornion kaupungin mittauspisteistöä.
1730-luvulla Tornionjokilaaksossa oli liikkunut myös maapallon muotoa mitannut Pierre Louis Moreau de Maupertuis retkikuntineen. Hän käytti mittauspisteenä Suensaarella sijaitsevan 1600-luvulla rakennetun kirkon tornia.
65°4948 pohjoista leveyttä ja 24°0926 itäistä pituutta
Skapat: 12.6.2009 Senaste förändring: 14.8.2020
Undersökningar
Anders Donner ja Alfred Petrelius inventering 1889
Anmärkningar: Uppsökandet af den Rysk - Skandinaviska granmätningen inom Finland belägna triangelpunkter. Fennia I no. 4. Helsinki.
Skapat: 15.7.2010
Alfred Petrelius inventering 1890
Anmärkningar: Uppsökandet af den Rysk - Skandinaviska granmätningen inom Finland belägna triangelpunkter. Fennia III no. 12. Helsinki.
Skapat: 15.7.2010
Pekka Tätilä inventering 2009
Anmärkningar: Pisteiden inventointi maailmanperintökohteita valittaessa ja ketjun hoitotöiden yhteydessä, Maanmittauslaitoksen julkaisemattomat työaineistot 2002-2009.
Skapat: 15.7.2010
Teemu Mökkönen besiktning 2020
Anmärkningar: Kohteen sisältävä kirkko käytiin kuvaamassa VARK-hankkeessa 25.8.2020. Kohteen tietoihin ei lisättävää.
Kohteen koordinaatteja tarkennettiin VARK-hankkeen yhteydessä. Edellinen sijaintipiste ei osunut edes kirkkoon (vaan noin 25 m kirkon tornista koilliseen). Kohteen sijainti siirrettiin osoittamaan kirkon torniin ortokuvien avulla.
Skapat: 24.9.2020 Senaste förändring: 9.2.2022
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.