Vantaan masuunin paikka sisältyy laajaan, monipuoliseen teollisuus- ja liikennehistorialliseen kokonaisuuteen, ja se on vanhaan myllykoskeen sijoittuneen rautaruukin olennaisimpia jäänteitä.
Vantaan ruukki on sijainnut Vantaankosken länsirannalla Kehä III:n ja Helsingin pitäjän kirkolle johtavan paikallistien välissä. Vielä 1980-luvulla ajateltiin näiden teiden hävittäneen täydellisesti ruukkiin liittyvät rakennukset ja rakenteiden pohjat. (Esim. GTK:n koordinaatit viittaavat joen rantaan paikallistien eteläpuolella.) Kohteesta ei ole tehty teollisuusarkeologista tutkimusta, mutta sen ympäristöä on käsitelty rakennushistoriallisissa inventoinneissa.
Hämeenkylän ja Sillbölen kaivosten läheisyys teki Vantaankoskesta sopivan paikan masuunille, joka rakennettiin 1837-38, ilmeisesti aikaisemman vuonna 1795 toimineen koesulaton paikalle. Palovakuutuskirjaan liittyvässä kartassa masuunin ulkoseinän etäisyys myllyrakennuksesta on 54 kyynärää, eli 32 metriä. Tällä etäisyydellä edelleen säilyneestä, talvella 2009 palossa vaurioituneesta Vantaankosken myllystä sijaitsee nyt varastorakennus. Myös kartassa vuodelta 1892 "rautaruukin rauniot" on merkitty nykyisen varastorakennuksen kohdalle. Myllyn ja raunioiden väliin on lisäksi merkitty kosken pieni sivu-uoma, joka kuivuneena on edelleen erotettavissa rantatörmää rajaavana tekijänä.
Törmällä varaston ja joen välissä on nähtävissä raudan sulattamiseen (slagitiili) ja valamisprosessiin liittyviä irtaimia jäännöksiä. Myllyn vastaisella (pohjois)sivulla on palovakuutuskirjan mukaan ollut tilat rouhinvalssille, ramppi ja puhalluskoneen vesiratashuone, varsinaisen masuunin sijaitessa vasta sisemmällä.
Aikaisemmissa rakennusinventoinneissa on otaksuttu, että masuunin purkujätteenä syntyneitä tiiliä on hyödynnetty myllyrakennuksessa. Havainnot viittaavat siihen, että myllyn kantavissa rakenteissa on käytetty myös masuunin rautaosia: 1) myllyn alisen turbiinikanavan tukena oleva palkki muistuttaa masuuneissa yleisesti suuaukkojen kantavina tukina käytettyjä rautapalkkeja, 2) myllyn joen puoleiseen ulkoseinään upotetut porrasaskelmat ovat mahdollisesti masuunin panostustason muodostaneita rautaelementtejä (ne vastaavat pituuksiltaan ja kaarevilta muodoiltaan asemapiirroksessa näkyviä yksityiskohtia). Lisäksi myllyssä moniaalla näkyvien ratakiskojen alkuperä saattaa olla samanlainen.
Kohde on rajattu Vantaan ajantasa-asemakaavassa olevan sm-rajauksen perusteella.
Vuonna 2020 suoritetuissa kaivauksissa kohde tutkittiin asemakaavoitukseen liittyen kokonaisuudessaan. Kaivausten aikana ruukin alueelta kaivettiin esiin rouhinvalssin perustus sekä masuuniin liittyneet raudanlaskuhuone ja valimo. Itse masuuni on jäänyt vuonna 1928 rakennetun varastorakennuksen alle. Rakenteet olivat säilyneet hyvin paksujen täyttökerrosten alla, mutta esinelöytöjä alueelta tehtiin vähän. Tutkimuksen jälkeen alueen rauhoitus poistettiin.
Muinaisjäännösalueelta on saatu pintalöytönä kivikautinen Jäkärlän kourutaltta (KM 42154). |