Kohde sijaitsee Kirkonmäen koillispuolella sijaitsevien kerrostalojen edustalla olevalla puistomaisella alueella. Alueen länsipuolella kulkee Tuusulanväylä. Paikalla on sijainnut vuonna 1855 perustettu tilapäinen sotilasleiri, joka pystytettiin Hämeenlinnan ja Heinolan maanteiden risteykseen osaksi venäläisten linnoitusjärjestelmää. Sotilasleiri perustettiin aluksi Saksan puustellin maille, mutta kun sotaväenosasto muuttui pysyväksi Krimin sodan jälkeen, pakkolunastettiin maita Hyökkälän kylien tiloilta.
Ensimmäiset pysyvät kasarmit rakennettiin paikalle vuonna 1855. Vuoden loppuun mentäessä alueella oli pystyssä jo kahdeksan rakennusta. Rakennukset korvattiin uusilla parin vuosikymmenen kuluessa ja alue laajeni Heinolaan vievän tien (nyk. Tuusulanväylän) molemmille puolille. Kasarmialueen ensimmäiset rakennukset sijaitsivat luultavasti samalla paikalla kuin 1880-luvulla rakennetut tallit, pajat ja varastot. Rakentaminen vanhimman alueen ympärillä jatkui 1900-luvun kahdella ensimmäisellä vuosikymmenellä, jolloin siirryttiin puurakentamisesta tiilien käyttöön. Vuoden 1918 jälkeen varuskunta-alue siirtyi kenttätykistön käyttöön ja rakennuskanta sai säilyä muuttumattomana aina 1950-luvun lopulle saakka. 1960-luvulla varuskunta-alue laajeni lähiympäristöön, mutta kasarmialueen vanhin osa purettiin yhtä kasarmia lukuun ottamatta kokonaan. Myös muutama 1900-luvun alun tiilirakennus purettiin. (Tuusulan kulttuurimaisema ja rakennuskanta, luonnos 2005: 60–63.)
Kasarmialueen vanhimman rakennusvaiheen kaakkoisosa on säilynyt rakennusten purkamisen jälkeen rakentamattomana nurmialueena, kun taas luoteisosa on jäänyt kokonaan uudemman rakentamisen alle. Nurmialueen luoteisosassa on nurmikolla nähtävissä nelikulmainen painanne, kohdassa, jossa on sijainnut vuonna 1864 rakennettu rakennus. Painanteesta tulee kairattaessa laastia ja ruskeaksi värjääntynyttä hiekkaa pintamultakerroksen alta. Vanhojen tallien ja varastojen kohdalla ei näy maanpäällisiä rakenteita, mutta on mahdollista, että paikalla on säilynyt 1880-luvun rakennustenpohjia. Tällä alueella on voinut säilyä jäännöksiä myös kasarmin aivan ensimmäisistä rakennuksista.
Koetutkimuksissa 2012 selvisi, että Rykmentinpuiston vanhoista rakennuksista on säilynyt ainoastaan kivijalkojen perustuksia, mutta muuten alue on täysin tasattua ja siistittyä. |