Johannisbergin kartano sijaitsee Myllykylään vievän tien kaakkoispuolella peltojen ympäröimällä alueella Ruotsinkylän keskustasta lounaaseen. Paikan kaakkoispuolella virtaa Tuusulanjoki.
Johannisbergin kartano tunnettiin alun perin Henningsbackana. Varhaisin tieto talon isännästä on jo vuodelta 1491, jolloin Anders Nilson isännöi tilaa. Vuonna 1543 Sipi Antinpojan isännöimä Henningsbacka oli Ruotsinkylän suurin yksityinen tila, joka käsitti 1 1/4 täysveroa ja vuoteen 1563 mentäessä tila oli jo kahden täysveron suuruinen. (Sarkamo 1983: 78, 307–308).
1600-luvulla Henningsbackan nimi muuttui Krogarsbackaksi. Nimen perusteella on päätelty, että talonpoikaisomistuksessa olleella ratsutilalla oli jo varhain krouvi. Krogarsbacka joutui aatelisomistukseen, kun Evert Berendt von Jordan sai vuonna 1671 kiinnekirjan ratsutilaan. Myöhemmin Jordanin pojat huolehtivat ratsutilasta ja Berendt Johan von Jordanin aikana 1690-luvulla käytiin tilan krouvinpidosta riitaa Helsingin pitäjän kirkonkylän kestikievarin kanssa. 1700-luvun alkupuolella tilan isännät vaihtuivat tiuhaan tahtiin, koska Krogarsbacka oli päässyt huonoon kuntoon. (Peltovuori 1975: 38–40.)
Vuonna 1727 Johan Wilhelm Vogel hankki Krogarsin kruununrusthollin hallintaoikeuden ja kartano sai nimen Johannisberg. Vogelin velkojen vuoksi kartano siirtyi 1740-luvulla Erik Johan Sparremanin omistukseen ja vuonna 1755 tilan osti Anders de Bruce. Parin vuoden kuluttua hän hankki rustholliin perintöoikeuden. Huonokuntoisen kartanon kunnostustyöt alkoivat heti ja vuonna 1765 rakennettiin uusi päärakennus, joka kuitenkin paloi 19 vuotta myöhemmin. Tilalle rakennettiin kaksikerroksinen uusi päärakennus, joka muodostaa nykyisen päärakennuksen rungon. (Peltovuori 1975: 40–43.)
Johannisbergin päärakennus sijaitsee laajalla puutarha-alueella, jota on muutamissa kohdissa pengerretty. Rakennuksen kaakkoissivulla on sijainnut vuonna 1929 purettu ns. kavaljeerisiipi. Lisäksi piha-alueelta on purettu 1950-luvulla makasiinirakennus ja 1970-luvulla vaunuvaja navetan läheisyydestä. (Härö 1988: 110.) Puutarha-alueella ei ole nähtävissä maanpäällisiä kartanon eri vaiheisiin kuuluvia rakenteita, mutta on todennäköistä, että niitä on säilynyt. Sen sijaan piha-alueen koillispuolella, kallion kupeessa on suuren rakennuksen kivijalka (n. 10 x 21 m), joka on tehty käsinlohkotuista kivistä. Rakennuksenpohjan sisäpuolella on nähtävissä kolmen ison tiiliuunin jäännökset. Rakenteiden päällä kasvaa kuusia sekä yhden uunin päällä paksu koivu. Kivijalan luoteispuolella on pienemmistä kivistä koostuva, n. 4 x 5 m kokoinen kiveys. Alueella on mm. kaksi palanutta uuninluukkua, joista toinen on koristeltu ornamentein ja toisessa on hiippalakkisen parrakkaan miehen kuva. Paikalla ollut rakennus on palanut ja perimätiedon mukaan näin olisi käynyt ainakin kahdesti. Rakennuksen käytöstä ei ainakaan Johannisbergin nykyisillä omistajilla ollut tietoa. |
tillbaka
Koordinater
Tuusula, Inventointi 2009 Katja Vuoristo