Kohde sijaitsee Ruotsinkylän keskustassa Lahelaan, Myllykylään ja Maantiekylään vievien teiden risteyksessä Tuusulanjoen länsipuolella kohoavan mäen päällä. Paikalla on sijainnut viimeistään 1400-luvun loppupuolelta lähtien yksi Ruotsinkylän Tuusulanjoen rantatöyräiden päälle perustetuista asutuskeskittymistä.
Ensimmäiset Ruotsinkylää koskevat maininnat kirjallisissa lähteissä ajoittuvat 1400-luvulle. Vuonna 1543 kylässä oli jo 11 taloa. Ruotsinkylä oli tuolloin Tuusulan toiseksi suurin kylä, mutta se kasvoi vuoteen 1559 mennessä suurimmaksi, jolloin kylässä oli yhteensä 16 taloa. Taloluku kasvoi edelleen muutamalla talolla 1600-luvun alkuun mentäessä. (Sarkamo 1983: 78–90.)
Ennen isoajakoa kylän nykyisessä keskustassa sijaitsivat Mangsin, Jussilan, Maisalan, Jeppaksen, Väfvarsin ja Inkilän tilat (Mha B49 4/12–16). Näistä Mangs ja Maisala sijaitsevat edelleen kutakuinkin vanhoilla paikoillaan. Vanhimmat maininnat Maisalan, Väfvarsin ja Inkilän tiloista ajoittuvat vuoteen 1543, kun taas Mangs ilmestyy veroluetteloihin hieman myöhemmin, vuonna 1556. Kyseessä on kuitenkin ollut jo tuolloin suhteellisen iso tila, sillä vuonna 1563 maakirjaan on tila merkitty yhden täysveron kokoiseksi, kuten myös Jussila. 1500-luvun loppupuolella ja 1600-luvun alussa Ruotsinkylän tiloista moni oli sodan vuoksi varaton ja mm. Jussila, Väfvars, Inkilä ja Jeppas olivat autioina. Jussilan ja Väfvarsin tilat pääsivät rappeutumaan ja ne pysyivät autioina aina 1600-luvun loppupuolelle saakka. Inkilä ja Jeppas sen sijaan vakiinnuttivat asemansa Mangsin ohella kruununtiloina vuoden 1617 jälkeen. Maisala pysyi vauraana koko sodan ajan. (Peltovuori 1975: 21–24; Sarkamo 1983: 307–309, 312–315.)
Ruotsinkylän keskustassa Mangsin tontti säilynyt on rakennuskannaltaan vanhana. Mangsin nykyinen päärakennus on vuodelta 1899 ja sitä edellinen päärakennus on sijainnut hieman lännempänä (Härö 1988: 111). Jussila on sijainnut vielä 1700-luvun alkupuolella Mangsin länsipuolella, kun taas muut tilat ovat sijainneet sen eteläpuolella. Alueella on säilynyt todennäköisimmin Mangsin ympäristössä vanhempien rakenteiden jäännöksiä, koska maaperää ei ole muokattu paljoa rakentamisen vuoksi. Mangsin päärakennuksesta n. 100 m pohjoiseen onkin kallion päällä nelikulmainen kiveys, joka on luultavasti vanha uuninpohja. Kiveyksen vieressä on nähtävissä vanhaa kärrytien pohjaa. Kallion alapuolella on säilynyt myös tiiliuunin perustusta. Lisäksi Lahelaan vievän tien länsipuolella on n. 5 x 6 m kokoinen uunillinen kivijalka sekä kellarikuoppa. Paikalla on säilynyt myös Mangsin työväelle kuuluneita rakennuksia, jotka ovat nykyisin osittain lahonneita. Kivijalka lienee kuitenkin näitä vanhempi. |