Kohde sijaitsee Hyrylän ja Nurmijärven välisen tien eteläpuolella sijaitsevalla peltojen ympäröimällä loivalla mäellä, jonka poikki kulkee vanha kylätie. Kylän asutus on keskittynyt tien varteen jo varhain. Vuoden 1700 luonnoskartassa on kylämäellä nähtävissä kaksi vierekkäistä taloryhmää, joista läntisempi käsittää kuusi taloa ja itäisempi kaksi (MMA Tuusula Ibza* 6/6). Itäisempi taloryhmä on sijainnut nykyisen Heikkilän ja Lassilan kohdalla ja läntisempi on sijainnut Maulan, Yli-Hannulan ja Penttilän tienoilla. Kaikki talot olivat Nassokin-suvulle läänitettyjä rälssitiloja.
Vanhin koko Tuusulaa koskeva kirjallinen lähde koskee luultavasti Nahkelaa. Asiakirjamaininta, jossa sivutaan Hannu Paavonpoika Nacken perintöä, on 1420-luvun alusta. 1500-luvun alkupuolelta Nahkelan isännistä on useita mainintoja ja ensimmäiset taloluvut ovat vuodelta 1543, jolloin kylässä oli kymmenen taloa. Vuoteen 1559 mentäessä taloluku oli laskenut kahdeksaan ja talomäärä pysyi samana aina 1700-luvun alkupuolelle saakka. Nahkelan kantataloja olivat Marttila, Heikkilä, Penttilä, Maunula (Maula), Hannula, Perttilä, Setälä ja Jussila (Juula). Talot näyttävät selvinneen 1600-luvun alun sotavuosista muutamia lyhyitä autioitumisia lukuun ottamatta melko hyvin. (Peltovuori 1975: 18–19; Sarkamo 1983: 78, 81, 291–293.) Sen sijaan suuret nälkävuodet ja kulkutaudit koettelivat Nahkelaa 1600–1700-lukujen taitteessa, kuten myös iso- ja pikkuviha, joiden aikana venäläiset ryöstivät talot ja polttivat osan kylästä (Manneri 2000: 52).
Nahkelan vanhalle kylämäelle on rakennettu uusia pientaloja, mutta paikalla on myös vanhoja pihapiirejä. Kylän uudet talot on rakennettu kauemmas kylätiestä, jonka varrella aikaisemmat talot ovat luultavasti sijainneet. Tien vieressä oleva alue on nykyisin paikoin nurmena, mutta kylämäellä on paljon myös pusikoituneita rakentamattomia alueita. Tällainen alue on myös entinen Peltolan tila, joka sijaitsee vanhan kansakoulun itäpuolella kylän länsiosassa. Paikalla on näkyvissä tien laidassa 1900-luvun loppupuolella purettu kivijalka kellarin vieressä. Lisäksi hieman kauempana tiestä on tiilikasa, joka on mahdollisesti uuninpohja sekä hajotettu rakennuksenpohja. Kylän itäosassa Heikkilän ja Lassilan kohdalla on nurmialueella nähtävissä vanhojen koivujen väliin jäävä tienpohja, joka on vienyt Ruotsinkylään ainakin vielä 1800-luvun puolivälissä. On todennäköistä, että kylätontilla on säilynyt vanhoja rakenteidenjäännöksiä. |
tillbaka
Tuusula, Inventointi 2009 Katja Vuoristo
