Kohde sijaitsee Tuusulanjärven rannalla laajan peltoalueen väliin jäävällä mäellä. Alueen eteläpuolella sijaitsee Decca-asema, jonne johtaa mäen poikki vievä tie. Paikalla on sijainnut aiemmin Ruskelan vanha kylänpaikka.
Ensimmäiset kirjalliset lähteet Ruskelasta ajoittuvat 1500-luvun alkupuolelle. Vuonna 1543 kylässä oli neljä taloa ja niiden isäntinä olivat Perttu Heikinpoika, Heikki Ollinpoika, Juho Antinpoika ja Paavo Pekanpoika. 1500-luvun loppupuolella ja 1600-luvun alkupuolella verotettavien talojen määrä vaihteli kolmen ja viiden välillä. Vanhimmista taloista voidaan tunnistaa kaksi tilaa: Heikinpojan Monsas sekä Pekanpojan Perttula (Borgman). 1600-luvulla asutus keskittyikin pääasiassa näihin tiloihin, vaikka muita autioina olleita taloja yritettiin saada jälleen verotuksen alaisiksi. Vuonna 1653 muilla tiloilla oli vielä jonkinlaista asutusta, mutta vuosisadan loppuun mennessä ne hävisivät kokonaan tai liitettiin Perttulaan, josta kasvoi suurtila. Reduktion jälkeen Perttulasta tehtiin ratsutila, jonka isäntänä oli vuosina 1682–1694 kihlakunnankirjuri Simon Wijkman. Tilaa ruvettiin kutsumaan Borgmaniksi, kun se viimeistään 1700-luvun alussa siirtyi Henrik ja Gabriel Borgmanien isännöimäksi. Monsas oli aluksi ratsutila, mutta sotalaitoksen uudelleenjärjestelyssä 1690-luvulla tilasta tehtiin sotilasvirkatalo, joka oli enimmäkseen lampuotien hoidossa. (Peltovuori 1975: 25–26; Sarkamo 1983: 86, 90, 285.)
Ruskelan kylämäellä on nykyisin Rantamon tilaan kuuluvia talousrakennuksia mäen luoteisreunassa sekä koillisosassa 1920-luvulla rakennettu kartano ja pienempi asuinrakennus. Tällä paikalla on ainakin 1800-luvulla ollut Monsaksen tila, kun taas Perttula eli Borgman on sijainnut etelämpänä. Vuoden 1697 konseptikartassa talot on merkitty kylämäen keskelle (MMA Tuusula Ibza* 8). Alue on nykyisin rakentamatonta; tien reunassa on parkkipaikka (ent. laidun), jonka edustalla on peltoa. Paikan itäreunalla on näkyvissä puretun talon jäännökset, kyseessä lienee Perttulan paikalla myöhemmin sijainneen Sorjalan kartanon rakennuksenjäännökset. Kylämäellä on todennäköisesti säilynyt hyvin vanhempien rakenteidenjäännöksiä, koska suurin osa alueesta on rakentamatonta. Talousrakennusten ympäristö on ainoa alue, jota on muokattu voimakkaasti. |
tillbaka
Tuusula, Inventointi 2009 Katja Vuoristo
