Kohde sijaitsee Ilmajoen keskustasta reilut 4 km kaakkoon, Ilmajoki-Pojanluomantieltä noin 750 metriä lounaaseen. Alue on likimain kokonaan kaivettua laajaa kumparetta ja rinnettä. Tämän ydinalueen ympärillä on laajempi kaivettu alue, jossa on paikoin vieri vieressä matalia kuoppia. Suurimmat kaivuualtaat ovat kumpareen lakialueella. Mitä ilmeisimmin paikalla on jonkinlainen historiallisen ajan raudan jalostus-/sulatuspaikka, johon tarvittava raaka-aine on kaivettu paikan päältä. Alueen metsätyyppi on tuoretta kangasmetsää, jossa kasvaa Ilmajoen olosuhteissa poikkeuksellisen vanha ja monimuotoinen puusto. Maaperä alueella on hyvin rautapitoista.
Ydinalueella on ainakin kaksi pyöreää muodostumaa, joista isompi on halkaisijaltaan leveimmillään noin 8 metriä ja kapeimmillaan noin 4,5 metriä. Ulkoreunat ovat epämääräisesti pystysuorat ja noin metrin korkuiset. Ulkoreunalta rakenne laskee keskelle suppilomaisesti. Keskellä on noin 2 metriä halkaisijaltaan oleva kuoppa. Rakennelma on osin reunoiltaan sortunut ja lähes kauttaaltaan paksun sammal- ja kangasturvekerroksen peittämä. Koko tätä rakennelmaa ympäröi 3 - 4 metrin suuruinen kaivanto. Rakennelman korkeus on mitattu kaivannosta.
Pienempi muodostuma sijaitsee edellisestä vajaa 50 metriä kaakkoon, kutakuinkin alueen korkeimmalla kohdalla. Muodostuma on pyöreä, halkaisijaltaan 4-5 metriä. Keskelle viettävä suppilo päätyy noin 1,4 metrin suuruiseen kuoppaan. Rakenteen ulkoseinät ovat epämääräisen pystysuorat ja noin metrin korkuiset. Tämä rakennelma on säilyttänyt muotonsa paremmin kuin suurempi rakennelma.
Kummankin pyöreän rakennelman laelle suuntautuu yhdeltä syrjältä kapea luiska. Lisäksi kummassakin rakennelmassa on kettujen tai mäyrien kaivamia käytäviä. Rakennelmien ulkoseinä on (päällä ohut jäkälä- ja leväkerros) mustaa, osin kiven kaltaiseksi kovettunutta hiekkaa. Keskellä olevan kuopan pojalla on kangasturvekerroksen alla havaittavissa hiilenjäänteitä. Kivennäismaan rakenne kummassakin rakennelmassa poikkeaa selvästi ympäröivän maan rakenteesta. Samanlaista kivennäismaata ei löytynyt rakennelman vierestä, eikä muutamista kumparealueelle hajanaisesti tehdyistä näytekuopista.
Todennäköisesti ottotoiminnasta on kulunut jo jonkin verran aikaa, koska metsäpohja on hyvin sammaloitunutta ja päällä oleva puusto on yli satavuotiasta. Niin paksun kangasturvekerroksen kuin alueella on, syntyminen vie tavallisesti aikaa useita satoja vuosia.
Edellä kuvattujen rakenteiden ja kaivantojen lisäksi Yli-Vainio on kartoittanut alueella useita (ainakin 15 kpl) samantyyppisiä kaivanteita samalta kaakkois-luoteissuuntaiselta Tuohikallion palstalta. Hautapakan kohteen on tiennyt myös kurikkalainen malminetsijä, mutta nykyisillä maanomistajilla ei ole tietoa alueen historiasta.
Tarkastus 2023:
Paikalla on kolme suurta hiilimiilua ja maanottokuoppia (ks. tutkimukset-välilehti). |
tillbaka
Koordinater