Ilmeisesti samassa yhteydessä, kun Kulsiala (Kalvola) liitettiin takaisin Hattulaan [1300-luvun lopulla], muodostettiin Hattulan yhteyteen myös Lehijärven ja Tyrvännön kappelit. Tyrväntö oli aiemmin kuulunut Hattulaan. Asetelma Hattulan kirkkopitäjä sekä Lehijärven, Kalvolan ja Tyrvännön kappelit esiintyy vuodesta 1405 lähtien uudelle ajalle saakka.
Asutuksen jatkuvuus rautakaudesta keskiaikaan on ilmeinen. Tyrvännön seudusta tehtiin luultavasti 1300-luvun loppupuolella Hattulan kappeli, jollaisena se mainitaan vuonna 1455. Seutu mainitaan Kulsiala-nimisenä veropitäjänä vuonna 1405, kun taas nimi Tyrväntö tulee esille ensimmäisen kerran vuonna 1429. Mikäli esitetty arvio kappelin muodostumisesta 1300-luvun lopulla pitää paikkansa, rakennettiin yhteisön ensimmäinen kirkko Lepaan rälssitilan alueelle. Tässä asiassa tilan Tavast-sukuisilla omistajilla lienee ollut paljonkin tekemistä[, mutta ei lähteitä]. (Hiekkanen 2007, 348.)
Ensimmäisen kirkon paikalla tai sen läheisyydessä on saattanut sijaita pakanallinen kulttipaikka, sillä kappeliseurakunnasta vielä 1700-luvullakin yleisesti käytetyn Kulsialan rinnakkaisnimen on arveltu saaneen alkunsa kulhoa tai uhriastiaa tarkoittavasta kulsi-sanasta. Kivisakaristoon liittynyt puukirkko purettiin nähtävästi kesällä 1799.
Itsenäisen seurakunnan olemassaoloon palattiin tyrväntöläisten emäseurakunnan uuden kirkon rakentamisesta vuonna 1840 tekemässä valituksessa. Sen mukaan Tyrväntö ei ollut Hattulan emäkirkosta erotettu kappeliseurakunta, vaan sen pääasiallinen alue ja ikivanha Stjernsundin kartanon lähelle pystytetty kirkko oli liitetty kappelina saman kirkkoherran alaisuuteen paljon sen jälkeen, kun Hattulaan oli rakennettu ensimmäinen kirkko 1200- tai 1300-luvulla.
Kirkkotarha. Ei ole säilynyt muita tietoja, kuin että uusi porttihuone, läpikäytävä tehtiin vuonna 1754. Maanmittari J. Giökerin maaherra Stierncrantzin määräyksestä vuonna 1732 tekemässä kartassa (kuva 336) näkyy kirkko sekä pieni kirkkotarhan aitaan liittyvä rakennelma, mahdollisesti kellotapuli. Kirkkotarhan länsipuolella on kirkonmäellä lähes nykyisen mamsellityyppisen tuulimyllyn paikalla tuulimylly. Mäki mainitaan kirkon tienoilla kiviseksi. Vuodelta 1764 olevassa maanmittari Pehr Kiellmanin tekemässä kartassa (kuva 337) aidan ympäröimä kirkkotarha on epäsäännöllinen monikulmio. Se on alaltaan suurempi kuin sakariston luona nykyisin oleva hautausmaa. Vuoden 1999 koekaivauksen perusteella hautasmaa on jatkunut kirkonpohjoispuolelle, nykyisen kirkkotarhan aidan toiselle puolelle. |
tillbaka
Koordinater
Lepaa, Koekaivaus 1999 Jouni Taivainen
