Esbo
fast fornlämning
Espoonkartano Kartanonkoski	1000015324
Typ:	arbets- och tillverkningsplatser     vattenkvarnar
Datering:	historisk
tillbaka

Koordinater

ETRS-TM35FIN N: 6675955 Ö: 365979 YKJ N: 6678759 Ö: 3366095 ETRS89/WGS84 Lat: 60.19834516° Lon: 24.58238195° ETRS89/WGS84 Lat: 60° 11.9007' Lon: 24° 34.9429' ETRS89/WGS84 Lat: 60° 11' 54.0426" Lon: 24° 34' 56.5750"

Beskrivning

Kohde sijaitsee Mankinjoen Kartanonkoskessa ja sen rannoilla. Joki haarautuu koskessa kahdeksi ja alavirran puolella jopa kolmeksi uomaksi. Kohdealueen yli kulkee kahta kiviholvisiltaa pitkin Kuninkaantie eli entinen Suuren rantatie. Tien luoteispuolella on pato. Itäisessä uomassa padon yläpuolella on 1700-luvun lopussa tai 1800-luvun alussa kaivettu lampi, jonka rannalla kartanon nykyinen päärakennus sijaitsee. Kartanonkoski on ollut vesivoimaa hyödyntäneiden varhaisteollisten tuotantolaitosten kannalta sopiva paikka. Koskessa on ollut kolme talonpoikien jalkamyllyä viimeistään 1500-luvulla ja kartanon iso ratasmylly viimeistään 1600-luvulla. Nykyisin kosken itäisessä uomassa on vuodelta 1777 peräisin oleva harmaakivinen myllyrakennus. Muista tuotantolaitoksista on vain raunioita jäljellä. Kosken padot ovat osittain lohkokivestä osittain betonista. Itäisessä uomassa on huonokuntoinen kivipilarien varaan rakennettu betoninen vesiränni, jota pitkin vesi on kulkenut kiviseen myllyrakennukseen, jossa oli 1900-luvulla myös sähkölaitos. Myllyrakennuksen vuonna 1777 rakennettu alakerta on harmaakiveä ja 1900-luvun alussa rakennettu yläkerta tiiltä. Rakennuksen lounaispuolella sijainneesta 1900-luvun alun sahasta on jäljellä kivi- ja betonipilareita. Kartanonkoskeen rakennettiin kaksi sahaa vuosina 1578 ja 1582. Kosken läntisen uoman lounaisrannalla ja koskessa olevalla pienellä saarella on luonnonkivistä rakennettua pengerrystä ja luultavasti myös kivijalkojen jäänteitä. Paikalla on karttojen mukaan ollut saha 1700-luvun puoliväliin asti ja jälleen 1800-luvulla. Koskenperkaukset yhdessä tulvaveden ja jäiden kanssa ovat kuitenkin muokanneet maastoa niin, että vanhoja rakenteita on vaikea erottaa. Itäisen uoman padottu lampi oli ruopattu kevättalvella 2004. Lammen pohjasta vietiin noin 200 kuormaa ruopattua maata Hemkärrin eteläosassa sijaitsevalle pellolle. Siellä ruoppausjätteiden joukossa oli vähäisiä määriä talousjätettä 1700-luvun lopulta alkaen. Niistä talletettiin Albergan fajanssitehtaan leimalla varustettu lautasen katkelma, joka on liitetty Espoon kaupungin museon kokoelmiin.

Skapat: 15.2.2010

Undersökningar

Georg Haggrén ja Jaakko Latikka inventering 2004

Skapat: 15.2.2010

Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.

Länkar till Museiverkets övriga material

Register för arkeologiska projekt  Espoonkartano, Inventointi 2004 Georg Haggrén ja Jaakko Latikka

kopiera länken till denna sida: