Retulansaaren muinaisjäännösalue ja tiivis kylätontti muodostavat ainutlaatuisen hyvin säilyneen esihistoriallisen ajan ja keskiajan asutuksesta kertovan kokonaisuuden. Retulan kylä mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1429. Retulan kartano syntyi 1600-luvulla Retulan kylän kahdesta tilasta, joista toinen oli vanhaa rälssiä. Kartanoon yhdistettiin vielä 1734 Laurilan ratsutila. Kartanoaika päättyi 1816, kun kolme sääksmäkeläistä talonpoikaa osti kartanon ja saaren. Saari jaettiin kolmeksi itsenäiseksi tilaksi, ja silloin syntyivät nykyiset Ylikartano, Alikartano ja Laurila.
Retulan kylämäessä on varsin laaja historiallisen ajan kulttuurikerrostuma, joka ilmenee tummana löytöjä ja rakenteita sisältävänä likamaakerroksena. Sen vahvuus vaihtelee muutamasta sentistä useampaan kymmeneen senttiin. Rakenteet ovat rakennusten lattiatasoja, perustuskiviä, liesi- ja kiuaskiveyksiä, uunin perustuksia sekä likamaakuoppia. Kulttuurikerrosta sijaitsee myöhempien täyttökerrosten, rakennusten, kyläraitin ja pihamaiden alla. Vuoden 2013 koekaivauksessa ei tehty muinaislöytöjä tai havaittu rakenteita eikä havaittu kulttuurikerrosta.
Anmärkningar: HATTULA Retula Arkeologinen koekaivaus historiallisen ajan kylänpaikalla
17.6.2013.
Skapat: 9.1.2014 Senaste förändring: 9.1.2014
Jouni Taivainen inventering 1997
Anmärkningar: ENTISEN TYRVÄNNÖN PITÄJÄN (NYK. OSA HATTULAA) ASUTUSHISTORIALLINEN INVENTOINTI.
Skapat: 15.12.2015
Olli Soininen besiktning 2021
Anmärkningar: Vark-tarkastus 3.5.2021
Skapat: 10.6.2021
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.
tillbaka
Retula Historiallisen ajan kylätontin koekaivaus, Koekaivaus 2022 Esa Mikkola
