Struven ketjun piste, joka on merkintä kaksi ristiä kivissä. Inventoinnissa 2002-2009 pisteen on todettu olevan kunnossa, mutta vuoden 2014 inventoinnissa kohteesta ei tavattu mitään havaittavaa merkkiä. Muinaisjäännösrekisterin pistekohta tutkittiin tarkoin, eikä sammalien altakaan havaittu mitään merkkiä. Struve käytti pisteestä nimeä Ollos-vaara, nykyiseltä maastonimeltään piste on Olosvaara. Olosvaaran mittauspiste on osa Struven ketjua. Struven ketju on UNESCOn maailmanperintökohde.
Struven ketju on kolmioketju, joka kulkee lähellä 26 pituuspiiriä Pohjoiselta jäämereltä Mustallemerelle. Tämän astemittausketjun pituus on noin 2820 km ja se mitattiin vuosina 1816 - 1855. Mittauksella selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa. Sitä on kutsuttu myös venäläis-skandinaaviseksi astemittaukseksi, koska se silloin kulki vain Venäjän ja Ruotsin alueella.
Nykyisin ketjun 265 kolmiopistettä sijaitsevat kymmenen maan alueella: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina. Näiden maiden esityksestä ketju hyväksyttiin UNESCON maailmanperintökohteeksi vuonna 2005. Kussakin maassa on muutama parhaiten säilynyt piste valittu edustamaan ketjua. Yhteensä maailmanperintölistalla on 34 pistettä, ja niistä kuusi on Suomessa: Mustaviiri Loviisan saaristossa, Porlammin piste Lapinjärvellä, Oravivuori Korpilahdella, Alatornion kirkko Torniossa, Aavasaksan mittauspiste Ylitorniolla ja Stuorrahanoaivi Enontekiöllä.
Ketjun muut pisteet on suojeltu kansallisin toimin. Suomessa on kaikkiaan 83 ketjun peruspistettä, mikä on lähes kolmannes kaikista. Pisteet on yleensä merkitty kiviin tai kallioon yhdellä tai kahdella poranreiällä. Torniosta pohjoiseen merkkinä on käytetty ristiä. Muutamalle pisteelle ei ole tehty pysyvää merkintää. Suuri osa Suomen alueella olevista pisteistä ja niiden ympäristöstä on säilynyt astemittauksen päivistä. |
tillbaka
Koordinater
Pellon pohjoispuoli, Kolarin eteläpuoli, Inventointi 2014 Taisto Karjalainen