Kohde sijaitsee peltojen keskellä olevalla matalalla mäenkumpareella. Sen alueella sijaitsee nykyään toimiva tilakeskus.
Ensimmäiset kirjalliset maininnat Raution kylästä ovat 1500-luvun alusta, jolloin Pälkäneen käräjillä on toiminut lautamiehenä vuosina 1506 - 1509 Lauri Olavinpoika ja vuonna 1509 Heikki Olavinpoika. Vuoden 1539 maakirjan mukaan Raution kylässä oli tuolloin viisi taloa. Sahalahti kuului keskiajalla suurelta osiltaan hallinnollisesti ja kirkollisesti Pälkäneeseen. Kylän nimi Rautio/Rautia viittaa raudankäsittelyyn ja lienee saanut alkunsa sepästä.
Vuodelta 1762 on säilynyt isojakokartta, jossa kuvataan Rautian kylän peltojen ja niittyjen sijainti (Rungius 1762). Itse kylänpaikka ei kartassa näy. Ensimmäinen kartta, jossa Raution kylän sijainti esiintyy, on vasta vuodelta 1887 (MHA 15:-g, karttalehti 1).
Tämän kartan mukaan asemoituna kylänpaikka asettuu Sahalahti - Kangasala -tien
eteläpuolelle nykyisen Heikkilän tilan tilakeskuksen kohdalle sekä sen länsipuolelle.
Näyttäkin siltä, ettei tontinsiirtoja ennen uusjakoa (1887) ole Rautiassa toimitettu
Paikalla käytiin vuoden 2009 inventoinnin yhteydessä. Alueen topografian perusteella vaikuttaa siltä, että kylä on sijainnut pääasiassa Heikkilän tilakeskuksen kohdalla, matalan moreenimäen korkeimmalla kohdalla sekä sen itärinteessä. Paikan korkeus merenpinnasta on 87,5 - 90 m mpy. Tämä sopii suurelta osin myös kuvaan Kirkkojärven ja nykyään kuivatun, entisen Mertajärven vedenpinnan korkeuteen (89 - 90m mpy) ennen vuotta 1604.
Anmärkningar: KANGASALA – LEMPÄÄLÄ
MAAKAASUPUTKEN SUUNNITTELUALUEEN ARKEOLOGINEN INVENTOINTI s. 49
Skapat: 27.12.2010
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.
tillbaka
