Kohde sijaitsee Vihasjärven pohjoisrannalla, tien 3252 molemmin puolin, terassilla ja loivalla etelärinteellä.
Vihasjärven kylä mainitaan lähteissä vuodesta 1540 alkaen. 1560-luvulla kylässä oli 5 taloa (Poppius 1954a: 75-76). Historiallinen tonttimaa paikannettiin 1600- ja 1700-lukujen karttojen avulla. Alueen keskiosassa sijaitsee nykyään Nisulan talo pihapiireineen ja länsilaidalla osa Nisu-Laurilan tilakeskusta ulkorakennuksineen. Osa mj-aluetta on lisäksi peltoa ja osa joutomaata.
Inventoinnin (2009) yhteydessä tehtiin alueen silmämääräinen tarkastus sekä pintapoimintaa kynnetyllä, n. 30 (N-S) x 15 m kokoisella peruna-/kasvimaalla, joka sijaitsee mj-alueen SW-kulmassa, järven rannalla, Nisu-Laurilan tilan itärajan tuntumassa, päärakennuksesta n. 60 m SE. Paikoin pystyttiin tekemään havaintoja stratigrafiasta: n. 30 cm paksun ruskeantummanharmaan multakerroksen alla oli vaaleankeltaista hiekkaa tai 5-20 cm paksu kerros vaaleanharmaata savea ja sen alla hiekka. Lisäksi kyntökerroksen pohjassa todettiin paikoin 2-10 cm paksu nokikerros, joka sisälsi paikoin myös lahonnutta puuta. Löytöjä ja kulttuurikerroshavaintoja tuli koko pintapoimitulta alueelta eli lähes järvenrantaan saakka (n. 5 m vesirajasta).
Pellolta löydettiin lasia, punasavikeramiikkaa, kuonaa, tiiltä ym. Niitä ei otettu talteen.
Kesäkäytössä olevan Nisulan pihapiirin eri osissa (pääasiassa itälaidalla) havaittiin purettujen rakennusten (ainakin 2 kpl) betoni- ja kiviperustusten jäännöksiä tai niistä kasoiksi kerättyjä kiviä.
Koekaivauksissa 2013 havaitut löydöt ja rakenteet ovat tutkimusten perusteella 1900–1800-luvuilta. Viitteitä varhaisempien asutusvaiheiden jäännöksistä ei havaittu. Valvonnassa kylätontilla ja sen liepeillä ei tehty havaintoja kiinteästä muinaisjäännöksestä.
Kylätontin valvonnassa 2021 ei tehty havaintoja kulttuurikerroksista tai kiinteistä muinaisjäännöksistä, ainoastaan 1900-luvun lopulla puretuista rakennuksista.
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.