Outamossa oli 1540-luvulla kaksi taloa ja seuraavalle vuosikymmenelle mentäessä määrä kasvoi kolmeen. Vuosisadan loppupuolella talojen määrä väheni jälleen kahteen ja 1600-luvulle mentäessä talot oli yhdistetty yhdeksi tilaksi, josta tuli 1620-luvulla Jaakko Laurinpojan ratsutila. Kylän talomäärä pysyi yhtenä 1700-luvullakin, mutta vuosisadan loppupuolella Outamoon perustettiin neljä torppaa. Näistä ainakin yksi sotilastorppa on sijainnut Outamonlahden rannalla. (Rein 1944, 201; Ylikangas 1973, 148, 179, 394.)
Kuninkaan kartastossa Outamoon on merkitty kaksi taloa, joista ratsutila on sijainnut jyrkähkön mäen päällä ja sotilastorppa tämän pohjoispuolella. (Alanen ja Kepsu 1989, 47). Entisen rusthollin alueella sijaitsee nykyisin Outamon oppilaskoti ja kartanon ympäristö on voimakkaasti rakennettua. Kartanorakennus sijaitsee jyrkän mäen päällä Outamonjärveen työntyvän niemen tyvessä. Sotilastorppa on sijainnut samalla niemellä loivemman peltojen ympäröimällä mäellä, jonka kaakkoisosa on osittain kallioista. Mäen päällä on nykyisin asumaton rivitalo ja piha-aluetta on osittain tasoitettu. Kumpua ympäröivällä pellolla erottuu terassimainen tasanne, jossa näkyi rivitalon luoteispuolella fajanssia, bolus-koristeltu punasavikeramiikan pala, vihreä tasolasin pala sekä palanutta savea ja tiilenpaloja. Lisäksi pellolla oli mahdollisesti palaneita kiviä. Mäen päällä sekä pellolla on saattanut säilyä mullan alla rakenteiden jäännöksiä. Rivitalon kohdalta mahdolliset rakenteet ovat tuhoutuneet.
On mahdollista, että vanhalla sotilastorpan paikalla on sijainnut jo 1500-luvulla kylän taloja. Alue on asutukselle topografisesti sopivampi kuin jyrkkä rusthollin alue.
Skapat: 10.2.2011 Senaste förändring: 12.12.2017
Undersökningar
Katja Vuoristo inventering 2010
Skapat: 10.2.2011
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.
tillbaka
Lohjan - Nummi-Pusulan - Karjalohjan Vesihuoltolinjan, Inventointi 2010 Katja Vuoristo
