Sammatin kirkonkylässä on ollut vuonna 1549 yksi tila, mutta vuosisadan loppupuolella ja 1600-luvun alkupuolella tiloja on ollut kaksi. Näistä Klemetti Eerikinpojan talo autioitui ja viljelymaat yhdistettiin suurempaan Sammatin tilaan, josta tuli 1640-luvun alussa, Simon Bertilinpojan isännyyden aikana, ratsutila. Tilan isännyys vaihtui useampaan otteeseen, mutta 1680-luvulla se vakiintui Lekmanien suvulle. Isonjaon yhteydessä, vuonna 1775, kylä halottiin kahtia Vanhaksitaloksi ja Uudeksitaloksi. Vanhatalo pysyi edelleen Lekmaneilla, mutta Uudentalon asukkaat vaihtuivat moneen otteeseen. (Enbuske 2002, 473.) Vuoden 1775 kartassa tilat ovat samoilla paikoilla kuin nykyisinkin Kirmusjärven Hevoslahden lounaspuolella peltojen keskellä (KA MH B17a 16/1). Tilat sijaitsevat koillis-lounassuuntaisen harjun päällä kirkosta noin 500 metriä koilliseen.
Vanhantalon piha-alue on ollut jonkin aikaa luonnontilassa. Alueella on vanha aitta sekä hirsistä rakennettu vanha kartano, joka oli inventoinnin aikana restauroinnin alla. Uudentalon alueella on moderni asuintalo sekä suuria talousrakennuksia. Vanhantalon alueella ja sen pohjoispuolen hevoslaidunalueella sekä länsipuolen pellolla on todennäköisesti säilynyt rakenteiden jäännöksiä. Myös Uudentalon piha-alueella ja asuinrakennuksen takana on voinut säilyä rakenteita. Vuoden 1775 kartan perusteella isonjaon aikainen talo on saattanut sijaita pellon reunassa asuintalon kaakkoispuolella.
Skapat: 22.2.2011 Senaste förändring: 22.2.2011
Undersökningar
Katja Vuoristo inventering 2010
Skapat: 22.2.2011
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.
tillbaka
Lohjan - Nummi-Pusulan - Karjalohjan Vesihuoltolinjan, Inventointi 2010 Katja Vuoristo
