Vörå
fast fornlämning
Oravaisten ruukki	1000018303
Typ:	industriobjekt     järnbruk
Datering:	historisk
Förklaring till geografisk data:	Arvioitu peruskartalta
tillbaka

Koordinater

ETRS-TM35FIN N: 7028292 Ö: 270683 YKJ N: 7031238 Ö: 3270762 ETRS89/WGS84 Lat: 63.30973136° Lon: 22.42128925° ETRS89/WGS84 Lat: 63° 18.5839' Lon: 22° 25.2774' ETRS89/WGS84 Lat: 63° 18' 35.0329" Lon: 22° 25' 16.6413"

Beskrivning

Oravaisten tehdasalue sijaitsee Kimojoen varrella reilun kahden kilometrin päässä merenrannasta. Saman joen varrella sijaitseva Oravaisten entinen emäruukki, Kimon ruukki, sijaitsee noin kahdeksan kilometrin päässä Oravaisesta. Alueen nykyinen rakennuskanta on pääosin tekstiilitehtaan kukoistuskaudelta 1920-1930-luvulta. Punatiilisten tehdasrakennusten ryhmä on entisen masuunin ja konepajan paikalla. Masuuni purettiin 1900-1915 välisenä aikana. Tehdasrakennuksen länsipuolella ollut masuunikuonakasa tasoitettiin 1970-luvun puolivälissä. Kimon ruukki ja Oravaisten tehdasyhdyskunta muodostavat ajallisesti ja rakennuskannaltaan monipuolisen 1700-luvun alusta nykypäiviin toimineen Kimojokivarteen sijoittuvan tuotanto- ja teollisuusympäristöjen ketjun. Kimon ruukki sai perustamisprivilegion 1703. Masuuni rakennettiin Kimon sijasta Oravaisiin ja Oravaisista tuli muodollisesti itsenäinen ruukki. Rautamalmi saatiin Utöstä, Pohjanmeren eteläsaaristosta ja Herrängin kaivokselta Roslagenissa. Masuunilta takkirauta kuljetettiin jokea pitkin Kimoon, jossa se taottiin kankiraudaksi. Oravaisten masuuni oli 1700-luvun lopulla Fiskarsin masuunin rinnalla ajoittain Suomen suurin takkiraudantuottaja . Kapteeni Lars Magnus Björkmanista tuli Oravaisten ruukin omistaja vuonna 1818. Björkmanin omistajakauden alkuaika oli Oravaisissa merkittävien uudistusten aikaa. 1800-luvulla rautamalmia tuotiin Sillbölen ja Jussarön kaivoksista. Lisäksi sulatettiin järvi- ja suomalmeja. Oravaisten masuuni ja valimon lopetti toimintansa vuonna 1866 ja Oravaisten historiassa alkoi tekstiiliteollisuusvaihe. Kohteen sijaintitieto on arvioitu peruskartalta ja esitetty pistemäisenä. Tarkkaa alueen laajuutta ei ole arvioitu. Karttatarkastelun perusteella tekstiiliteollisuus ja ruukin jälkeinen maankäyttö on mahdollisesti hävittänyt ruukkiin liittyvät arkeologiset kerrokset. Säilyneisyyttä on kuitenkin mahdoton arvioida ilman maastotarkastusta.

Skapat: 23.2.2011 Senaste förändring: 23.2.2011

Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.

kopiera länken till denna sida: