Vääksyn kartano rakennutti myllyjä Vääksynjokeen sen jälkeen, kun Sarsan myllyt kuivuivat vuoden 1604 luonnonmullistuksen seurauksena. 1700-luvulla joessa toimi kaksi rälssimyllyä, ylä- ja alamyllyt. Vääksyn kartanon tiluskartassa (1821) näkyy kaksi myllyä Vääksynjoen varrella. Vääksynjokea padottiin yläjuoksulta, jotta myllyille riittäisi vesi. Vääksynjoen perkaus suoritettiin 1860–62.
Alamylly on sijainnut kartanon lounaispuolella, Laiska-Jaakontien varrella, pienen sillan eteläpuolella. Alamylly on ollut käytössä ylämyllyä kauemmin ja paikalla on mylly vielä vuoden 1953 peruskartalla. Nykyisin (2022) jokiuomassa on patorakenteita pienen sillan kohdalla ja joen penkereellä on rautaisia myllynrattaita ynnä muuta laitteistoa modernimmasta myllytoiminnasta. Patoaltaan molemmanpuoleiset joen penkereet vaikuttavat muokatuilta ja kasvusto on lehtomaista. Joessa on havaittavissa yksittäisiä puutolppia. Vanhempi myllytoiminta on sijainnut tällä alueella ja paikalla voi sijaita vanhemman myllyrakennuksen jäännöksiä.
Vääksyn kartanon tiluskartassa (1821) näkyvä pohjoisempi mylly (eli ylämylly) on sijainnut suurin piirtein nykyisen Ponsantien maantiesillan kohdalla. Ponsantien kaakkoispuolella on havaittavissa (2022) muokattua jokiuomaa, jossa on puisten tolppien jäänteitä pienen saaren länsipuolella. Tolpparivistö sijaitsee noin metrin etäisyydellä rantapenkereestä ja niitä on vedessä ainakin 30 metrin matkalla. Osa tolppien päistä oli veden pinnan alapuolella ja joessa oli muutakin puutavaraa irrallaan, sekä runsaasti
kaatuneita puita ja oksia, jotka vaikeuttivat havainnoimista. Rakenteet saattavat liittyä paikalla olleeseen elinkeinotoimintaan. Ylämyllyn sijainti: N 6817001, E 346418. Paalurivistön keskeinen sijainti: N 6816955, E 346418.
Vääksyn manufaktuuripaja oli merkitty muinaisjäännösrekisteriin mahdollisena muinaisjäännöksenä. Vääksyssä alkoi teollinen toiminta 1800-luvun alkupuoliskolla, kun Vääksyn kartano päätyi koskenperkausluutnantti Fr. V. Favorinin haltuun. Joen rannalle vanhojen myllyjen läheisyyteen perustettiin rautatehdas, jossa taottiin erilaisia rautaesineitä maataloustyökaluista ovenripoihin. Kohteen sijaintitieto oli arvioitu peruskartalta ja esitetty pistemäisenä. Tarkka alueen sijainti ja laajuus ei ole tiedossa.
Vanhoista kartoista tai muustakaan lähdeaineistosta ei löytynyt lisätietoa kohteesta. Tiedetään vain, että paja on sijainnut lähellä myllyjä. Sen vuoksi kohteen tiedot lisätään Vääksyn myllyn tietojen yhteyteen, koska tuotantolaitos on todennäköisesti toiminut myllyn yhteydessä. |
tillbaka
Koordinater