Kohde sijaitsee Seiväskorventien varressa, noin 150 metriä Rahtijärventien risteyksestä
peruskarttaa merkityn Mikonniittu - nimisen peltoalueen länsipuolella. Kohteeseen kuuluu
kaksi lamatyyppistä hiilimiilua, joissa hiillettävät puut ladottiin maahan kaivettuun kuoppaan. Miilut ovat noin 40 metrin etäisyydellä toisistaan, toinen tien länsi- ja toinen tien itäpuolella.
Tie on merkitty jo vuoden 1871 metsätalouskarttaan. Nykyisessä peruskartassa peltona näkyvä Mustajärven torppaan kuuluva Mikonniittu näkyy vuoden 1871 kartassa pääosin niittynä, osin peltona. Kohde on täysin säilynyt.
Miilut saattavat ilmentää jo keskiajalta periytyvää Iso-Evan kylän nautinta-aluetta, jonne kohteesta tulee matkaa noin 6,5 kilometriä, sillä alue kuului Iso-Evan kylään ennen kuin se isojaossa erotettiin valtion "Kruununpuistoksi". Toisaalta miilut saattavat liittyä myös 1800 -luvulla perustetun kruununpuiston torppareiden toimiin ja osin jopa metsäoppilaitoksen toimintaan, jonka koulutusohjelmaan lamamiilujen käyttö sisältyi ainakin vuoteen 1895 asti, minkäjälkeen opetuksessa siirryttiin pystymiilujen käyttöön (Sistola 2002, 114). Lähin entinen torppa oli Mustajärvi, noin 300 metriä lounaaseen. Metsäoppilaitokselle matkaa tulee noin kolme kilometriä. Tarkempia ajoituksia kohteista saataisiin radiohiiliajoituksella.
Hiilimiilu 1: Sijaitsee tiestä noin neljä metriä itään loivassa kuusivaltaisessa itärinteessä, rajapyykistä nro 10 noin 3 metriä pohjoiseen. Rinteen suuntaisen, mutta tasapohjaiselta vaikuttavan loivapiirteisen sammaloituneen kuopan koko 2 x 3 x 1 metriä (leveys x pituus x syvyys). Kairaushavaintojen mukaan kuopan pohjalla on 40 cm:n vahvuinen hiilen ja noensekainen ruskea hietamaakerros, jonka alapuolella on vaalea hieta. Kyseessä lienee lamatyyppisen hiilimiilun jäännös.
Hiilimiilu 2: Sijaitsee mäntytaimikossa tasamaalla n. 2,3 metriä korkean ja hyvin erottuvan kiven lounaispuolella, noin neljä metriä tiestä länteen. Loivapiirteisen, neliskanttisen ruohopeitteisen kuopan koko 2,5 x 2,5 x 0,8 metriä. Kairaushavaintojen mukaan kuopan pohjalla on 30 cm:n vahvuinen hiilensekainen ruskea hietamaakerros, minkä alapuolella on vaalea hieta. Kyseessä lienee lamatyyppisen hiilimiilun jäännös.
Toimenpide-ehdotukset: Hoito- ja käyttösuunnitelmassa kohde tulee huomioida siten, että miilut eivät vaarannu. Kohde sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varressajoten niitä voisi mahdollisesti hyödyntää esim.opetus tai retkeilykohteina. Inventointihetkellä miilujen päällä ei kasvanut puustoa, mutta seuraavan metsän kaadon yhteydessä rakenteiden päällä mahdollisesti kasvava puusto kannattaa myös poistaa. |
tillbaka
Koordinater
Evon kulttuuriperintö inventointi 2008 Osa A (raportti); Inventointi; 2008