Alhon kartano sijaitsee noin 15 km Padasjoen kirkosta luoteeseen, kunnan pohjoisosassa, lähellä Kuhmoisten rajaa ja Lummene -järven etelärannasta puolikilometriä etelään. Kartanon alue on kaakkois-luoteissuuntaisen loivan harjanteen luoteispäädyssä.
Ensimmäinen kirjallinen maininta paikasta on vuodelta 1492, jolloin tilasta tuli rälssitila. Kartanon oletetulla alkuperäisellä paikalla on nykyisin holvattu kellari ja 1930-luvulla palaneen, mutta 1400-luvun loppua nuoremman asuinrakennuksen kivijalka. Nykyinen rakennus on luultavasti peräisin 1800-luvulta, ja se on myöhemmin puolitettu.
Kartanotonttia ympäröi selvästi topografiassa havaittava suorakaiteen muotoinen pengerrys länsi-, pohjois- ja itäsivulla. Topografiasta johtuen pengerrykselle ei ole ollut tarvetta eteläsivulla. Ainakin osittain kylmämuurattu pengerrys on hahmotettavissa jo ainakin vuoden 1847 kartalla. Pengerrysmuurin kivet ovat pääosin muotoilemattomia ja vaihtelevan kokoisia, mutta sen ajoittaminen pelkästään muuraustavan ja kivien perusteella on mahdotonta. Kellari on tynnyriholvattu, itä-länsisuuntainen (4,2 x 4,2 m) ja 2,2 m korkea. Muuraus on tehty pääosin renessanssilimityksellä, joka ajoitetaan 1600-luvulta 1800-luvulle. Kartanon on 1600-luvulla omistanut Krakau -niminen henkilö, joka on omistanut myös Somerolla Härkälän kartanon. Härkälän kartanon holvattu kellari on ajoitettu 1600-luvulle.
Terassi, terassimuuri (pengerrys) ja kellari osana Alhon kartanoa ovat nykyisellään varsin hyvin suojattuja ja niistä pidetään hyvää huolta.
Vuoden 2017 kaapelikaivannon valvonnan perusteella Alhon kartanon muinaisjäännösalue ei ulotu maantien 3255 länsipuolen pellolle. |