Aiemmin mainittu muinaisjäännöksenä ja vanhana tienä kuvauksella: Tieraunio sijaitsee valtatien 3 (moottoritie) ja maantien 130 välisellä metsäalueella Retkiojantien pohjoispuolella. Metsässä erottuu noin 70 metrin matkalla isohkoin kivin pengerrettyä tienpohjaa, kasvukauden aikana tierauniota on vaikea erottaa pusikkoisen aluskasvillisuuden joukosta. Itse historiallista tietä, joka on kulkenut Arolammin kylästä Herajoen kautta toisaalta Hiivolaan, toisaalta Kormuun sekä edelleen Launosiin, on säilynyt Herajoen teollisuusalueella pohjois-eteläsuuntaisena kevyen liikenteen väylänä.
Tie on merkitty Kuninkaan kartastoon, mutta myös mm. Samuel Broteruksen kartalle vuodelta 1691 (Geometrisk skog charta öfwer Härajåki Hijwola Kårmo och Launåis byar i Loppis sochn.).
2023: Uudemmassa inventoinnissa sijaintitiedot tarkennettu ja kartta-analyysien ja laserkeilausaineiston perusteella kohde määritelty aiemmin arvioitua huomattavasti nuoremmaksi ja kohteen lajiksi muutettu muu kohde. Kuninkaan kartastolla mainittu tie on kulkenut eri sijainnissa, jota ei ole toistaiseksi tunnistettu.
Skapat: 22.3.2012 Senaste förändring: 22.2.2024
Undersökningar
Eeva-Liisa Schulz anmälan 2011
Anmärkningar: Ilmoituksen tiestä teki Riihimäen kaupungin kaavoitusarkkitehti Jari Jokivuo Kynttiläntien asemakaavan laadinnan yhteydessä.
Skapat: 22.3.2012 Senaste förändring: 22.3.2012
Olli Soininen besiktning 2019
Anmärkningar: Ks. seurantatiedot
Skapat: 11.9.2019
Olli Soininen kartering 2019
Anmärkningar: 25.9.2019 pidetyn maastokatselmuksen yhteydessä tarkennettiin kohteen sijaintitietoja. Kohde oli merkitty muinaisjäännösreksiteriin aiemmin Retkiojantien eteläpuolelle, kohteen alkuperäisen ilmoittajan mukaan väärään paikkaan. Tarkastuksessa kohde paikannettiin ja kartoitettiin uudelleen.
Skapat: 24.10.2019
Timo Jussila & Tomi Kuljukka inventering 2023
Anmärkningar: Jussila et al 2023:
Kohde on muinaisjäännösrekisterissä pistekohteena eikä 2019 kartoituksesta ei löydy raporttia. Ei siis ole tiedossa mitä on muinaisjäännöksenä rauhoitettu. Koordinaattipisteen osoittaa Hämeenlinnantien ja moottoritien väliin kohtaan, jossa on vanhaa tiepohjaa jäljellä n. 140 m matkalla. Hämeenlinnantien itäpuolella etelään jatkuva vanhan tien osuus on täysin hävinnyt rakentamisen alle. Pohjoisen suuntaan vanha tie on Hämeenlinnantien itäpuolella hävinnyt 190 m matkalta mutta sen jälkeen vanha tiepohja on jäljellä 400 m matkan metsäkaistaleessa, kevyenliikenteen väylänä, jokseenkin vanhassa kunnossaan (ei siis asfaltoitu eikä nykyaikana pohjustettu uudestaan).
Tie on ollut käytössä vielä 1954 peruskartalla mutta se on 1945 peruskartalla jo jäänyt sivutieksi, uuden tien itäpuolelle ja etelässä olevan mutkan kohdalla sen länsipuolelle, missä se on merkitty muinaisjäännökseksi. Tie on siis hylätty moottoriliikenteen alkuvaiheessa mutta pengerrys kertoo, että tietä on vahvistettu sitä varten ja että se ei ole vanhimmilta osiltaan 1700-luvun kuosissa. 1691 Brotheruksen Herajoen (Herajoki by i Loppis Sochn) kartalla ei ole tätä, eikä muutakaan tietä. Laajemmassa 1691 kartassa Herajoki-Arolampi tie on piirretty varsin suuripiirteisesti, eikä siitä voi sanoa tien tarkemmasta linjauksesta mitään.
Vuosien 1945 ja 1954 peruskartoille piirretty vanha tie ei noudata 1782 kartan tie-linjaa tällä kohdin. Ottaen huomioon karttojen asemointien epätarkkuudet, niin 1700-luvun tie on Kynttiläntien tasalta etelään kulkenut eri linjauksella kuin 1945 kartan tie, minkä jäänne siis on tämä tiepohja, vaan selvästi satoja metrejä idempänä - ei siis tämän muinaisjäännökseksi merkityn tieosuuden kohdalla. Senaatin-kartalla 1883 tie näyttäisi kulkevan v. 1945 kartan linjauksella. Näin ollen nämä hylätyt vanhan tien osuudet Kynttiläntien ja Hämeenlinnantien välillä eivät ole vanhoja, vaan 1800-luvulta. Jäännökset eivät siten voi olla muinaisjäännöksiä eikä niitä myöskään Museoviraston tieoppaassa suositella arkeologisiksi muiksi kulttuuriperintökohteiksi.
Idempänä kulkeva vanhatielinja on tyystin hävinnyt nykyajan rakentamisen ja maankäytön alle.
Skapat: 22.2.2024
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.