Tervahauta Pyhäjoen Pelkosperältä n. 3 km pohjoiseen Raahen ja Pyhäjoen rajan tuntumassa,
Heteselän sorakuopalle johtavan metsätien varrella pohjoiseen laskevan rinteen reunalla.
Se on halkaisijaltaan noin 10 m, lähes 10 m pitkä halssi suuntautuu pohjoiseen. Haudan länsisivulla on n. 2 x 1,5 m laaja ja 1,5 m syvä kuoppa, joka on selvästi itse tervahautaa myöhäisempi. Mahdollisesti se on myöhemmin tehty hiilimiilu. Tervahauta on merkitty peruskartalle.
2023: Selkeäpiirteinen tervahauta sijaitsee aivan tien laidassa Heteselän itälaidalla. Hiekkapohjainen mäntykangas on vastikään hakattu. Tervahaudan kohta on säästetty hakkaamalla puut tekopökkelöiksi. Tervahaudan kokonaishalkaisija on noin 15 m. Vallit ovat noin 3–4 m leveät. Tien reuna yltää aivan hautapainanteen reunaan saakka. Toisin sanoen valli on tältä kohdalta jäänyt tien alle. Tiellä näkyy nokimaata noin 3 m etäisyydelle reunasta, eli noin tien puoliväliin sakka. Tie on perustettu kuivalle hiekkakankaalle yksinkertaisesti tasoittamalla maasto kohdalta. Tienpintaan ei ole vaihdettu tai ajettu maata. Halssi on selkeäpiirteinen ja osoittaa pohjoiseen alarinteen puolelle. Se jatkuu noin 7 m päähän vallista. Halssia reunustavat noin 2 m leveät ja 1–1,5 m korkeat vallit. Tervahaudan puoleisessa päässä halssi ulottuu hautapainanteeseen asti ja on mahdollisesti kaivettu aikanaan auki.
Halssista pohjoiseen maasto muuttui kosteaksi, eli tervahauta on kaivettu aivan hiekkakankaan laidalle. Tervahaudan luoteisvallissa on syvä 2 x 1 x 1,4 m kuoppa. Tämä mainitaan myös Itäpalon (2011) raportissa. Kuoppa tulkittiin resentiksi. Se voi olla soranoton koekuoppia.
Tervahaudan länsipuolella on laakea matala halkaisijaltaan noin 8 m painanne. Paikalta on todennäköisesti nostettu turpeita ja maata tervan polton tarpeisiin. Huomattakoon toisaalta, että risteysalueen ympäristössä on myös soramonttuja. Tervahaudasta 20 m länteen on 3 x 2 x 0,6 m kuoppa, jonka pohjalta tavattiin nokista hiekkaa (ks. alakohteet). Kuoppa liittynee tervahautaan.
Ympäristöstä etsittiin myös mahdollisen tervapirtin paikkaa, sitä löytämättä. Noin 500 m paikalta luoteeseen Heteselän suuren soramontun eteläpuolella on rinnevarjosteen perusteella toinen tervahauta ja on mahdollista, että työmiehet ovat käyttäneet samaa pirttiä. Toisaalta myös Nikulan talo on suhteellisen lähellä 2 km päässä pohjoisessa, joten mikäli hauta on ollut talonväen, ei erillistä pirttiä ole välttämättä tarvittu. Muinaisjäännöspistettä tarkennettiin hieman vinovalovarjosteesta tervahaudan keskelle. Lisäksi lisättiin kuoppa alakohteena. Aluerajausta laajennettiin myös hieman. Rajaus on edelleen hyvin tiukka ollen vain joitain metrejä vallin laidasta. |