Kohde sijaitsee aivan Koski Tl:n ja Mellilän rajoilla, rajasta noin 170 metriä etelään. Hevonlinna sijaitsee paikasta noin 150 metriä itäkaakkoon ja mahdollisesti jo keskiaikainen Huovintie kulkee kohteen eteläpuolella, noin 250 metrin päässä. Paikka on tasaista sekametsää kasvavaa turvepohjaista metsämaastoa. Nykyisin Hevonlinnan alue on suureksi osaksi otettu soraksi Valtatie 10 tehtäessä.
Paikalla on hirsistä ladottu, entisen suoalueen yli kulkeva tieura, ns. kapulatie, joka oli löytynyt 1980-luvulla, kun soisesta metsästä raivattua peltoa oli kynnetty ja auroihin oli tarttunut parimetrisiä halkaistuja puita.
Tarkastuksessa 2012 tieuraa pystyttiin paikantamaan kaikkiaan noin 170 metriä. Koska hirsiä on siis aikoinaan tullut esiin myös metsän eteläpuolelta olevalta peltosaralta, on tieuraa ollut mitä ilmeisimmin jopa yli 200 metriä. Hirsien leveys on noin 2,5 metriä ja niiden päät ovat kirveellä veistetyt. Pohjoispäässä hirret olivat noin 20-25 cm:n syvyydellä nykyisestä maanpinnasta ja eteläpäässä noin 40-45 cm:n syvyydellä. Hirret olivat erittäin hyväkuntoisia, ja ne näyttivät siististi ja huolellisesti paikoilleen ladotuilta. Hirsien päällä oli vahva turvekerros. Parissa kohtaa tieura oli rikkoutunut metsäojia kaivettaessa ja hirren pätkiä näkyi ojista nostetuissa maavalleissa.
1700-luvun isojakokartassa alue on merkitty suoalueeksi, jonka kaakoisosassa on ollut niitty ja lato. Tieuraa ei isojakokarttaan ole merkitty, kuten ei myöskään 1700-luvun lopun Kuninkaankarttaan, johon on kuitenkin merkitty tieura, joka on kulkenut nykyisen Hevonlinnanjärven itäpuolitse nyt ko. suoalueen koillispuolella olevalle suoalueelle. Vuoden 1882 Senaatinkartassa on viereiselle suoalueelle merkitty lähestulkoon pohjois-eteläsuuntainen kulku-ura. Olisiko mahdollista, että Senaatinkarttaan olisi merkitty tieura ”väärälle” suolle?
Joka tapauksessa kysymyksessä on ns. suosilta ja todennäköisin suunta voisi olla 8,4 kilometriä pohjoiseen sijaitseva Mellilän kirkko. |