Kohde sijaitsee Ivalon kirkoista 38,5 km koilliseen Tullujärven kakkoisrannalla, Kotaniemi –nimisestä niemestä luoteeseen. Paikalle pääsee Hakkuutarkoituksiin rakennettua metsäautotietä pitkin, josta on noin 0,6 km kävelymatka kentälle. Noin 250 metrin päästä parkkipaikalta kulkee polku, joko menee kentälle. Maasto on kivikkoista ja melko vaikeakulkuista. Ympäristössä kasvaa mäntymetsää ja maaperää peittää paksu maannos. Aluskasvillisuus on varpukasveja; mustikkaa ja puolukkaa. Kenttää ympäröi mäntymetsä, mutta järven lähettyvillä kasvaa myös koivua ja rannassa on pajukkoa. Itse kenttä erottuu selkeästi ympäristöstään, sillä se kasvaa heinää. Kenttä on hyvin hoidettu ja sen alueelta on karsittu puustoa. Kenttää reunustaa riuku-aita, aita ja myös kentän rakennukset ovat paljon laajemmalla alueella kun peruskarttaan on merkitty. Kentän alueella on rakenteita tai niiden jäänteitä ainakin kolmesta eri rakennusvaiheesta. Kentän alueella on useita vanhoja rakennuksia ja lisäksi uudehko mökkirakennus ja sauna. Kentän vanha rakennuskanta koostuu yhdestä sauna-/navettarakennuksesta, porstuallisesta tuvasta, kahdesta vene- ja verkkovajasta, tuvasta, kolmesta aitasta, jalka-aitasta ja kellarista, joka tosin saattaa olla muita rakennuksia uudempi. Nämä rakennukset keskittyvät kentän kaakkoisosaan, lukuun ottamatta rannalla sijaitsevaa jalka-aittaa ja kaikki asuinrakennukset sijaitsevat aivan rannan tuntumassa. Kaikki rakennukset ovat salvottuja hirsirakennuksia, mutta porstuallisessa tuvassa ja pienemmässä tuvassa nurkkasalvokset on peitelty laudoituksella.
Kentässä on myös useita vanhempia rakennusten pohjia, joista osa voi olla hyvinkin vanhoja. Osittain pystyssä olevia ovat mm. kaksi aitan tai tuvan ( 1, ja 2) jäännöstä, joista on jäljellä enää vain alimmat hirret ja yksi tuvan tai aitan jäännös (3), jossa on vielä useampi sortunut hirsikerta jäljellä. Lisäksi voitiin havaita ainakin kaksi liettä, kodanpohja, jonkinlainen painanne, joka voisi olla mahdollinen talonpohja, yksi kellarinpohja ja yksi tuvanpohja jonka nurkassa erottuu piisinraunio. Nämä rakenteet, tai niiden jäänteet sijaitsevat ylemmällä terassilla, enemmänkin varsinaisen kentän keskellä. Lisäksi varsinaisen nykyisen kenttäalueen, jota rajaa riukuaita, ulkopuolella oli jäänteitä hirsituvasta tai – aitasta, sekä yksi liesikiveys.
Kenttä muodostaa erittäin hienon kokonaisuuden, joista liedet, kodan ja tuvanpohjat voivat olla 1800-lukua edeltävätä ajalta. Tullujärven lapinkenttää ovat asuttaneet Inarinsaamelaiset Vallet, Paadarit ja Vartiaiset. Paikka on ollut Talvipaikka, josta on muutettu kesäksi 25 kilometrin päässä sijaisevaan Sikastonlahteen. Tätä vuotuismuuttoa harjoittivat Tullujärven Vartiaiset vielä 1930-luvulla (Jefremoff 2001: 37).
Lähteet: Irja Jefremoff 2001: Varriistâllâm – Inarinsaamelaisten vuotuismuutto. Inarin saamelaismuseon julkaisuja nro 4. |