Ristikarin alueen tarkastaminen tuli ajankohtaiseksi Raahen sataman Lapaluodon satamanosan asemakaavan muutos ja laajennus – kaavan laatimisen yhteydessä. Alue osoittautui varsin kivikkoiseksi korkeaksi kumpareeksi. Itäosa korkeimman kohdan yli kulki jo puretun sähkölinjan raivattu kymmenisen metriä leveä linjaus. Sen kummaltakaan puolelta ei löydetty mitään kivijalaksi tai sellaisen osaksi tulkittavaa kiveystä. Myöskään tämän länsipuoliselta hieman alemmalta alueelta ei kivijalkaa löydetty, vaikka lukuisten yksittäiskivien varaan olikin mahdollista ajatella seinälinja tai kaksi, mutta kokonaisen, tiedossa olleiden mittojen (noin 8,9 x 14,25 m/Pettersson, s. 147) mukaista rakennuksen pohjaa ei näiden varaan ole mahdollista rakentaa.
Yhteenvetona voidaan todeta, että historiatietojen mukaan Ristikarissa näyttäisi sijainneen kirkollinen rakennus, rukoushuone, joka ilmeisesti on siirretty nykyiseen Raaheen 1650-luvulla. Kun kyseessä on ollut rukoushuone eikä varsinainen seurakuntakirkko, ei paikalla ole ollut hautausmaata, jollaiseksi kivikkoinen mäki ei maastollisestikaan sovellu. Nyt tehdyn tarkastuksen aikana Ristikarilta ei (enää) voitu löytää mitään jälkiä siellä ilmeisesti kerran sijainneesta rukoushuoneesta saati mistään muustakaan rakennuksesta. Muistomerkistä voidaan todeta, että se paitsi sijaitsee väärällä paikalla, myös sen teksti on virheellinen. Salon keskiaikainen kirkko ei Ristikarilla ole sijainnut. Muistokivellä on kuitenkin oma paikallishistoriallinen arvonsa osoittamassa Ristikariin liittyvää tietoa siellä todennäköisesti 1500-luvulla sijainneesta rukoushuoneesta.
Lähteitä: Samuli Paulaharju (Wanha Raahe, 1925, s. 9) ja Lars Pettersson (Templum Saloense, SMYA 90, 1987, s. 141, 146–148) |
tillbaka
Koordinater
Raahe Ristikari Tarkastus; Tarkastus; 2010