Muonionjoen rantatörmän päällä olevalla kankaalla sijaitseva kvartsiesineen (KM 29494:1) löytöpaikka sekä tarkemmin määrittelemättömiä mahdollisia liesikiveyksiä (5 kpl) ja muodoltaan vaihtelevia kuoppia.
Inventoinnissa 1995 alueella on havaittu useampia (8 kpl) asuinkuopiksi määriteltyjä, melko pieniä painanteita/kuoppia. Niistä suurimmat ovat noin 2,5-4,3 x 3-3 m ja syvyydeltään 10-50 cm. Osassa erotettiin vallimainen reuna sekä kiviä ja muutamissa reunoilla myös kaksoismaannosta, mikä osoittaisi niiden korkeaa ikää. Rakenteita havaittiin neljällä alueella, joista A-C eteläosassa noin 100 m matkalla hirsisen rantahuvilan (Kolari-Muoniostiestä 80 m)kohdalla, alue D noin 600 m huvilasta pohjoiseen. Kvartsiesine löytyi alueelta A, huvilasta etelään (noin 18 m).
Vuoden 2006 inventoinnissa paikkaa uudelleen tarkastettaessa huvilan lähellä havaittiin myöhäiseksi arvioitu nuotionpaikka sekä kaksi maakerrostensa perusteella melko nuorta matalahkoa kuoppaa. Topografialtaan alue todettiin erittäin sopivaksi kivikautiselle asuinpaikalle.
Alueella on 350 m matkalla kolme huvilaa ja kuvausten perusteella on vaikea arvioida v:n 1995 havaintokohtien sijaintia. Alue A lienee eteläisimmän huvilan vaiheilla, jonne maantieltä matkaa on n. 200 m. Se sijaitsee jokivarressa pienehkön hiekkakuopan kohdella. Kvartsilöytöpaikka on sen vaiheilla. Huvila sijoittuu kuitenkin vanhaa jokitörmän alemmalle ja myöhemmin veden kulutukselle alttiille alueelle. Vuonna 2006 tarkastettu alue lienee vuoden 1995 alue C keskimmäisen huvilan kohdalla.
Vuonna 2013 tarkastettiin aluetta vain hiekkakuopalta pohjoiseen. Hiekkakuoppaa leikkaavalta huvilatieltä pohjoiseen 20 m ja mainitusta eteläisestä huvilasta 70 m koiliseen todettiin yksi soikea kuopanne, joka lienee melko myöhäinen (alakohde 1). Tästä 120 m pohjoiseen ja n. 80 m maantieltä on keskimmäinen huvila (hirsimökki) jokivarren törmään ulottuvalla tasaisella kankaalla. Huvilan etelä- ja pohjoispuolelle tehdyissä muutamissa keopistoissa ei todettu merkkejä muinaisjäännöksestä.
Keskimmäisestä huvilasta 10-20 m pohjoiseen on kankaan reunalla kaksi soikeahkoa kuopannetta, nekin kooltaan noin 3x2 m. Podsolimaannos todettiin molemmissa ohueksi, kuitenkin samantapaiseksi kuin kankaalla muutoinkin. Ainakin pohjoisempi on varsin kivinen, mutta myös karkeahiekkainen tai soraperäinen kangas on melko kivistä. Näiden pohjoispuolella edlleen n. 10 m todettiin pinnalle erottuva, ilmeisen myöhäinen tulisijakiveys.
Pohjoisin huvila on keskimmäisestä edelleen 180 m pohjoiskoilliseen, eikä näiden välillä todettu maanpinnalta havaittavia rakenteita.
Viimeisen tarkastuksen jälkeen paikan luonne on edelleen varsin epäselvä. Sen perusteella kaksi keskimmäisen huvilan pohjoispuoleista painannetta voi arvioida kiinteiksi muinaisjäännöksiksi, joiden määrittämisen edellytyksenä ovat tarkemmat koetutkimukset.
Inventointi 2015: Kohteessa ei havaittu mitään esihistoriaan liittyvää muinaisjäännöstä. |