Långvikenin ja Hammarsboda träskin välisellä metsäalueella, korkealla kalliolla on optisen lennättimen sijaintipaikka ja hautaraunion jäännös.
Optisen lennättimen paikka on perimätiedon tuntema. Lennätinasema näyttää kuuluneen Krimin sodan aikana Kemiön kirkonkylästä etelään päin johdettuun lennätinlinjan sivuhaaraan, joka on ulottunut ainakin Hiittisten Rosalaan asti.
Bötesbergetin laella olevan kolmiomittauspisteen lähellä on runsaasti tiilen kappaleita ja ikkunalasin siruja merkkinä siinä olleesta lennätinmiehistön majasta. Kalliolle on kiinnitetty haruksia kolmiomittaustornia varten. Harusten kiinnityspaikoista noin 20 metrin päässä kaakkoon on kalliossa ainakin kolme läpimitaltaan noin 40 mm olevaa poranreikää, jotka lienevät lennätinmaston harusten kiinnittämistä varten porattuja. Yksi poranrei´istä on lähes pystysuoralla kallionpinnalla. Poranreiät eivät ole aivan säännöllisen pyöreitä, vaan niissä on hieman kolmiomaista muotoa. Mäellä on mahdollisesti näkyvissä myös lennätinmiehistön vahtikopin kivijalkaa.
Nimi Bötesberget voinee johtua mäelle rakennetusta vartiotuliroviosta, kuten böte-nimistä on yleensä selitetty. Bötesbergetin laella ei huomattu mitään merkkejä tulen haurastuttamasta kalliosta. Selvää kivistä koottua vartiorovion alustaa ei paikalla havaittu.
Mäen laella on kaksi kiviröykkiötä. Niistä toinen on pohjois–etelä-suunnassa 9,2–10,5 metrin pituinen ja 5,7 metrin levyinen ja 0,4 metrin korkuinen. Se saattaa olla osaksi hävitetyn hautaraunion jäännös. Sen vieressä on kalliossa olevassa notkokohdassa 7,0 metriä pitkä ja 3,1 metriä leveä kivikko, jolla on paksuutta ehkä noin 0,3 metriä, senkin pituussuunta on pohjoinen–etelä. |