Kulturmiljöns tjänsteportal


	ARKEOLOGISKA OBJEKT

	fast fornlämning
	möjlig fornlämning
	övrigt kulturarvsobjekt
	observationsobjekt
	fyndplats
	naturformation
	borttagen fast fornlämning (ej fredad)
	övrigt objekt

	kommun



	gammal kommun


	landskap


	typ

	typens specifierare


	datering


	undervattensobjekt


	objektnamn


	objekt-id






	objekt enligt landskap
	objekt enligt ansvarsmuseum
	objekt enligt NTM-central


Jyväskylä
fast fornlämning
Halsvuoren hopeakaivos	1000022079

Typ:	förvärvsplatser för råmaterial brott
Datering:	historisk, 1700-tal

tillbaka

Koordinater

Beskrivning

Halsvuoren länsireunalla sijaitseva 1700-luvun hopeakaivos. Paikalla on avolouhos, kooltaan n. 5 x 2m ja syvyydeltään (täyttyneen maan pintaan saakka) 4m. Avolouhoksen ulkopuolella on kaksi isoa 10 x 10m kokoista kaivosjätteen maa-aineskasaa.

Jussila ja Sepänmaa 2012: Paikalla on ollut lyhyen aikaa hopeakaivos 1700-luvulla. Jäljellä on halkaisijaltaan noin 10-metrinen, muutaman metrin korkuinen suppilomainen jätekivikasa kallion kupeessa. Pystysuoran kallion kupeeseen on louhittu kallioseinämän sisään johtava halkaisijaltaan n. 1 m:n tunneli. Tunneli ja kuoppa ovat suureksi osaksi veden täyttämiä.
Alla oleva teksti on lähteestä http://palokka.fi/?action=juttu&ID=507:
Eino Hintikan arkistot valaisevat asiaa geologisen tutkimuslaitoksen tutkijan Daniel Tilaksen selostuksen muodossa:
Halsvuoren malmiesiintymän löysi vuoden 1736 lokakuussa lautamies Jacob Eskelsson Kukonen. Hän arveli sen olevan hopeaa ja ilmoitti sen sellaisenaan vuonna 1737 maaherra Axel Gyllenstiernalle. Maaherra antoi puolestaan nimismies Gabriel Melartinin pitää siellä tarkastuksen ja katselmuksen.
Tutkimustuloksista käytiin kirjeenvaihtoa valtakunnan vuorikollegion kanssa Tukholmassa ja sinne lähetettiin myös kivinäytteitä. Päivämäärällä 3.2.1738 varustetun vastauksen mukaan malmi sisälsi arsenikkikiisua, joka tekee sen käytön ”sopimattomaksi mihinkään käyttöön”.
Hopean suhteen näytteet olivat kuitenkin toiveita herättäviä. 45g hopeaa tonnia kohti oli rikkaampi määrä kuin esimerkiksi Outokummun kuparikaivoksessa, jossa vastaava määrä oli vain 12 g. Arkistoista ei kuitenkaan ole löytynyt mainintoja kaivoksen myöhemmän vaiheen toiminnasta.
Vuonna 1956 E. J. Valovirta ehdotti kuitenkin kirjoituksessaan ”Hopeakaivosta etsimässä Jyväskylän pitäjän alueella” seuraavasti:
- Tuntuu siltä kuin Halsvuoren vanha hopeakaivos ansaitsisi tulla vedetyksi päivänvaloon ja tutkituksi uusin, nykyaikaisin menetelmin. Lähellä maantietä ja asemaa (Vihtavuori) sijaitsevana eivät kuljetuskustannuksetkaan tulisi sen uutta mahdollista toimintaa vaikeuttamaan.
… Kaivokset mainittiin ensimmäistä kertaa kirjallisuudessa: teos on A. Nordenskiöldin vuonna 1855 kirjoittama De i Finland funna mineralier.

Skapat: 17.5.2013 Senaste förändring: 14.12.2017

Undersökningar

Länkar till Museiverkets övriga material

kopiera länken till denna sida:

fraga om eller ge respons pa objektets information

Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.

ARKEOLOGISKA OBJEKT

Halsvuoren hopeakaivos