Kohde mainitaan jo ainakin 1700-luvulla Laukaan kylien yhtenä rajapisteenä. Jo vanhimmissa lähteissä paikkaa kutsutaan "Majakiukaaksi" tai "Majajärven kiukaansijaksi". Esim. Seppälän ja Jyväskylän kylien ulkopalstojen rajariitaan liittyvässä kartassa vuodelta 1734 (signum: E47 12/1 1734 Leppävesi) kohde esiintyy rajapaikkana. Karttaan liittyvässä selityksessä lukee (tekstin tulkinta ja käännös Ville Laakso):
"?No 1. Majajerfven Kiukansia, hwarest fantz en steen rösia hoopsamblad utan någon ordning, 40 al:r ifrån Maijajerfwi siöstrand å en liung och sandmalm belä-gen, hwilcken åtskillier såwäl Lukala och Kuokala hemmanens ägor som och des-se parteres ostridige ägor, och parterne?"
Käännös: "? " jossa oli ilman minkäänlaista järjestystä koottu kiviröykkiö, 40 kyy-närää Majajärven rannasta, kanervaa kasvavalla hiekkaharjanteella, erottaen se-kä Luukkalan että Kuokkalan talojen maat?"
(Ks. myös Onni A. A. Repo: Jyväskylän kunnan historia. Helsinki 1937. S. 12 - 13.)
Paikalla on aivan Majajärven eteläpuolella kulkevan hiekkatien pohjoislaidalla sammaloitunut kivilatomus. Koko on n. 2 x 1,6 m, korkeus n. 40 cm. Koottu halkaisijaltaan n. 20 cm kivistä.
Kasan päällä on kaatunut lattea kivilaaka, koko n. 100 x 60 x 20 cm. Laatan yläosaan hakattu "25" ja tämän alapuolelle "220". Latomuksen länsilaidalla on lisäksi lohkokivi, kooltaan n. 60 x 60 x 40 cm. Tässä ei havaittu merkintöjä.
Heti latomuksen pohjois-koillislaidalla on pyöristyneen suorakaiteen muotoinen parikymmentä senttiä syvä kuopanne, pituudeltaan n. 3 m, leveydeltään n. 2,5 m. On hyvin mahdollista, että kyseessä on paikalla sijainneen asumuksen - ilmeisesti eräsijan - lattianpohja ja rajamerkin pohjana oleva kivilatomus tämän asumuksen tulisija - kiuas.
Alue on hiekkakangasta, heti itäpuolella maasto muuttuu moreenivoittoiseksi. Alue ei ole maanviljelykselle soveltuvaa. Kyseessä on siis aivan ilmeisesti eräkautinen (lähinnä keskiaikainen) erämaja, jonka kiukaan jäännöstä on myöhemmin (ja edelleen) käytetty rajamerkkinä. Nykyisin Jyväskylän ja Laukaan raja kulkee merkin kautta. Erityisen kiinnostavaa on, että perimätieto eräsijasta on selvästi säilynyt pitkään, mikä ilmenee paitsi itse kohteen nimeämisenä ja tulkintana historiallisissa asiakirjoissa kuin myös lähialueen Maja-nimistössä.
Kohde on nyt paitsi kunnan rajalla niin myös viiden Jyväskylän puolella olevan kiinteistön kulmalla. Koska kohde sijaitsee aivan tien pohjoislaidalla, on mahdollista, että se tulee epähuomiossa kärsimään erilaisista tienparannushankkeista. Pienikin tien leventäminen tai ojittaminen voivat tuhota kohteen.
Parikymmentä metriä kohteesta pohjoiseen on pieni viisarikivi (N: 6911960 / E: 439349), jossa ei havaittu merkintöjä. |
tillbaka
Koordinater
Entisen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan alueiden muinaisjäännösinventointi, Inventointi 2012 Timo Jussila, Timo Sepänmaa