Anjalan kartano on ollut 1600-luvun alussa muodostettu rälssisäteritila, jonka kuningas Kaarle IX lahjoitti vuonna 1608 liiviläisen Henrik Wreden leskelle Gertrud von Ungernille. Kartanon 1700-luvun lopun historiaa leimasivat Ruotsin ja Venäjän välillä käydyt sodat, joissa valtakunnan rajalla sijaitseva kartano oli mukana monella tavalla. Kuningas Kustaa III vieraili kartanossa useitakin kertoja. Myös kuninkaan sotatoimia vastustaneet upseerit kokoontuivat kartanossa ja allekirjoittivat siellä ns. Anjalan liiton sopimuksen elokuussa 1788. Upseereita asui sotavuosien aikana kartanon maalla sijaitsevassa rakennuksessa, jota myöhemmin nimitettiin sen vuoksi liittopytingiksi. Rakennus siirrettiin vuonna 1911 lähellä sijaitsevaan Wredebyn kartanoon.
Ensimmäinen päärakennus tuhoutui Ruotsin ja Venäjän välisessä sodassa heinäkuussa 1789 ja sen tilalle rakennettiin 1790-luvulla nykyinen, kaksikerroksinen puinen päärakennus. Sen pelkistetty, keltaiseksi maalattu arkkitehtuuri edustaa ruotsalaista kustavilaisajan uusklassismia.
Wrede-suvun aika Anjalassa päättyi vuonna 1842 ja Anjalan kartano ostettiin Suomen valtiolle. Se lahjoitettiin Suomen kenraalikuvernöörin, ruhtinas Aleksander Menshikoffille. Tässä vaiheessa kartanoon rakennettiin uusia talousrakennuksia. Menshikoff kuitenkin asui pääasiassa Pietarissa. Menshikoffin suvussa Anjala säilyi 1800-luvun lopulle, mutta oli välillä parinkymmenen vuoden ajan vuokrattuna ulkopuoliselle. Vuonna 1907 Anjalan kartano palasi valtion omistukseen ja tilan maita ryhdyttiin palstoittamaan alustalaisille. Maatilan ja päärakennuksen historia on siitä lähtien kulkenut eri polkuja. Päärakennusta vuokrattiin erikseen ja vuokraajat pitivät siellä kesäisin täysihoitolaa.
Kartanon alueella ei ole tehty arkeologisia tutkimuksia. Vuoden 2022 Anjalan taistelupaikan inventoinnin yhteydessä Ankkapurhantien eteläreunalla havaittiin noin 220 m pitkä kiviaita (ks. alakohde). Vuonna 1777 laaditulle isojakokartalle on nykyisen Ankkapurhantien kohdalle merkitty tie, joten kiviaita voi olla peräisin jo tältä ajalta.
Vuonna 2015 pihalta toimitettiin metallinilmaisinlöytöjä, ks. alakohde
Skapat: 27.11.2013 Senaste förändring: 14.10.2022
Underobjekt
kiviaita
Typ: stenkonstruktioner, stengärden
Koordinater ETRS-TM35FIN N: 6729131 Ö: 489455
Beskrivning: 220 m pitkä kiviaita Ankkapurhantien eteläreunassa.
Skapat: 13.10.2022 Senaste förändring: 14.10.2022
KM 40842:1
Typ: fyndplatser
Koordinater ETRS-TM35FIN N: 6728991 Ö: 489781
Beskrivning: Kupariraha, Kaarle XI, 1/6 äyriä, 1666. Löytöpaikka sijaitsee kartanon päärakennuksen pohjoispuolella olevalla metsäalueella, kartanolta makasiinikahvilalle menevän kävelytien ja joen välissä, kartanosta noin 40 metriä pohjoiseen ja kävelytiestä noin 30 metriä itään. Metsäalue on toiminut tunkiona. Se on osittain entistä joen pohjaa ja maaperä on savea ja multaa. Raha löytyi kesäkuussa 2015 metallinetsinnässä noin 20 cm syvyydestä. Samalla löytyi myös 1700-luvun rahoja ja nappeja, jotka palautettiin Anjalan kartanoon.
Skapat: 14.3.2016
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.